Kilpailyhteiskunta on väärä nimi kapitalistiselle markkinataloudelle

Monasti näkee tuskastelua siitä miten meidän raaka kilpailuyhteiskuntamme vie kaiken inhimillisyyden työn tekemisestä ja alistaa ihmiset petomaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Termi kilpailuhyteiskunta pitäisi korvata asiakaslähtöisellä yhteiskunnalla

Käsitys kilpailuyhteiskunnasta on minusta väärä ja perustuu virheelliseen tulkintaan. Itse koko sana kilpailuyhteiskunta johtaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksittäisiä ihmisiä harhaan. Paremmin kuvaava nimi olisi asiakaslähtöinen yhteiskunta. Mutta mikä on perustelu näin paljon tavanomaisesta poikkeavalle termille?

Kun pienet yrittäjät kuten esimerkiksi parturikampaamot kilpailevat ei kyseessä useinkaan ole keskinäinen kilpailu vaan parturikampaamo pärjää parhaiten, jos keskittyy miettimään sitä miten parhaiten palvelee ja mielyttää asiakkaitaan. Sama koskee kokemukseni mukaan myös suurempia yrityksiä – asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin keskittyvät yritykset pärjäävät.

Keskinäiseen kilpailuun fokusoiminen johtaa harhaan – pois tärkeimmästä – asiakkaan tarpeen miettimisestä. Yritykset, jotka keskittyvät liiketoimintastrategiassaan keskinäiseen kilpailuun tulevat kopioineeksi kilpailijoiden toimintatapoja, ajautuvat vahingossa tekemään päälekkäisiä asioita ja tuelevat luoneeksi keskinäisen kilpailun mentaliteettiä myös yrityksen sisälle – ihmisten välille. Ja tämä johtaa ennen pitkään huonoon tuloskuntoon.

Asiakkaan tarvetta miettivät liiketoimintastrategiat sen sijaan johtavat siihen, että innovatiivisesti ratkaistaan asiakkaan ongelmia – keksitään uusia tuotteita ja tarpeita – löydetään uusia asiakkaaseen vetoavia mielikuvia. Tämä johtaa innovatiiviseen yritykseen – ja myös sisäinen, työntekijöiden välinen kilpailu vähenee ja syntyy tukeva ilmapiiri, joka kannustaa yhteistyöhön. Myös yrityksen työntekijöillä on tämän tyyppisessä yhteisössä mahdollisuus keskittyä keksimään uusia tapoja olla hyödyksi yritykselle ja kolleegoille – sen sijaan että työntekijät kilpailisivat keskenään siitä kuka suorittaa olemassa olevat tehtävät tehokkaimmin.

Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä voi ja tulee lainsäädännöllisesti edistää

Tähän asiakaslähtöiseen ajattelutapaan perustuu nykyisen talousliberaalin yhteiskuntarakenteemme ylivoimainen kilpailukyky – ei keskinäiseen kilpailuun. Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä kannattaa lainsäädännöllisesti edistää. Tässä tavoitteessa onnistuminen on todennäköisesti kaikkein tärkein tekijä kun rakennetaan globaalisti merkittävää asemaa Suomelle ja suomalaiselle tekeimiselle. 

Seuraavat toimenpiteet auttavat asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä:
  • kilpailulainsäädäntö, joka tehokkaasti estää määrävän markkina-aseman syntymistä (terveydenhuollon-, päivähoidon-, koulutuksen- ja vankeinhoidon- monopolistisia rakenteita voi erittäin mainiosti vähentää)
  • yksinkertainen ja selkeä sopimusoikeus sekä tehokas ja nopea oikeuslaitos
  • lainsäädäntö, joka estää omistuksen liikaa keskittymistä (valtio ja eläkevakuutuslaitokset ovat joissakin tapauksissa erittäin suuria omistajia joiden ylivahvaa asemaa on lainsäädännöllisesti tuettu – voidaan hyvin harkita voisiko omistajavallan hajautusta lisätä)

 

Monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia asioita on esillä Nina Suomalaisen blogissa:   suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/page/3/

Monasti näkee tuskastelua siitä miten meidän raaka kilpailuyhteiskuntamme vie kaiken inhimillisyyden työn tekemisestä ja alistaa ihmiset petomaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Termi kilpailuhyteiskunta pitäisi korvata asiakaslähtöisellä yhteiskunnalla

Käsitys kilpailuyhteiskunnasta on minusta väärä ja perustuu virheelliseen tulkintaan. Itse koko sana kilpailuyhteiskunta johtaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksittäisiä ihmisiä harhaan. Paremmin kuvaava nimi olisi asiakaslähtöinen yhteiskunta. Mutta mikä on perustelu näin paljon tavanomaisesta poikkeavalle termille?

Kun pienet yrittäjät kuten esimerkiksi parturikampaamot kilpailevat ei kyseessä useinkaan ole keskinäinen kilpailu vaan parturikampaamo pärjää parhaiten, jos keskittyy miettimään sitä miten parhaiten palvelee ja mielyttää asiakkaitaan. Sama koskee kokemukseni mukaan myös suurempia yrityksiä – asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin keskittyvät yritykset pärjäävät.

Keskinäiseen kilpailuun fokusoiminen johtaa harhaan – pois tärkeimmästä – asiakkaan tarpeen miettimisestä. Yritykset, jotka keskittyvät liiketoimintastrategiassaan keskinäiseen kilpailuun tulevat kopioineeksi kilpailijoiden toimintatapoja, ajautuvat vahingossa tekemään päälekkäisiä asioita ja tuelevat luoneeksi keskinäisen kilpailun mentaliteettiä myös yrityksen sisälle – ihmisten välille. Ja tämä johtaa ennen pitkään huonoon tuloskuntoon.

Asiakkaan tarvetta miettivät liiketoimintastrategiat sen sijaan johtavat siihen, että innovatiivisesti ratkaistaan asiakkaan ongelmia – keksitään uusia tuotteita ja tarpeita – löydetään uusia asiakkaaseen vetoavia mielikuvia. Tämä johtaa innovatiiviseen yritykseen – ja myös sisäinen, työntekijöiden välinen kilpailu vähenee ja syntyy tukeva ilmapiiri, joka kannustaa yhteistyöhön. Myös yrityksen työntekijöillä on tämän tyyppisessä yhteisössä mahdollisuus keskittyä keksimään uusia tapoja olla hyödyksi yritykselle ja kolleegoille – sen sijaan että työntekijät kilpailisivat keskenään siitä kuka suorittaa olemassa olevat tehtävät tehokkaimmin.

Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä voi ja tulee lainsäädännöllisesti edistää

Tähän asiakaslähtöiseen ajattelutapaan perustuu nykyisen talousliberaalin yhteiskuntarakenteemme ylivoimainen kilpailukyky – ei keskinäiseen kilpailuun. Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä kannattaa lainsäädännöllisesti edistää. Tässä tavoitteessa onnistuminen on todennäköisesti kaikkein tärkein tekijä kun rakennetaan globaalisti merkittävää asemaa Suomelle ja suomalaiselle tekeimiselle. 

Seuraavat toimenpiteet auttavat asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä:
  • kilpailulainsäädäntö, joka tehokkaasti estää määrävän markkina-aseman syntymistä (terveydenhuollon-, päivähoidon-, koulutuksen- ja vankeinhoidon- monopolistisia rakenteita voi erittäin mainiosti vähentää)
  • yksinkertainen ja selkeä sopimusoikeus sekä tehokas ja nopea oikeuslaitos
  • lainsäädäntö, joka estää omistuksen liikaa keskittymistä (valtio ja eläkevakuutuslaitokset ovat joissakin tapauksissa erittäin suuria omistajia joiden ylivahvaa asemaa on lainsäädännöllisesti tuettu – voidaan hyvin harkita voisiko omistajavallan hajautusta lisätä)

 

Monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia asioita on esillä Nina Suomalaisen blogissa:   suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/page/3/

One thought on “Kilpailyhteiskunta on väärä nimi kapitalistiselle markkinataloudelle

Comments are closed.

Related Posts