Uutistoimisto Bloomberg on listannut maat innovatiivisuuden mukaan. Suomi on sijalla yhdeksän ja listan kärjessä on Etelä-Korea, Ruotsi ja USA. Listauksen seitsemällä osa-alueella Suomella on kaksi kakkossijaa.

Bloombergin listaus perustuu seitsemään eri tekijään: Tutkimusintensiivisyys, tehdasteollisuuden tuotantokyky, tuottavuus, high-tech tiheys, kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus, tutkijatiheys ja patentointiaktiivisuus.

Listauksen kärkikymmenikkö on:
1. Etelä-Korea
2. Ruotsi
3. USA
4. Japani
5. Saksa
6. Tanska
7. Singapore
8. Sveitsi
9. Suomi
10. Taiwan

Suomen sijoittuminen mittarin seitsemällä eri osatekijällä samoin kuin itse mittarin rakenne käy ilmi seuraavasta:

Tutkimusintensiivisyys: maan tutkimus ja kehittämispanos per bruttokansantuote (BKT). Suomen sijoitus toisena.
Tutkijoiden tiheys: tutkija per tutkimuspanostus. Suomi toisena taas.
Kolmannen asteen koulutuksen tehokkuus: mittaa useammalla tavalla korkeakoulutetun väestön ja työvoiman osuutta. Suomen sija viisi.
Tuottavuus: BKT per työntekijä. Suomi sijalla 12.
Patentointiaktiivisuus:  patentteja per tutkimuspanos ja osuus maailman patenteista. Suomi 15.
Tehdasteollisuuden tuotantokyky: tehdasteollisuuden tuotanto per BKT ja osuus maailman tuotannosta. Suomi sijalla 21.
High-tech tiheys:  high-tech yritysten osuus listatuista yrityksistä. Kärjessä USA, Suomi sijalla 32.

Onko sijoittuminen huono, ei todellakaan kun kahdessa huonoimmassa osiossa (patentointiaktiivisuus, tehdasteollisuuden tuotantokyky ) on mukana maan koko. Vain high-tech yritysten tiheydessä Suomi on aidosti – maan koon huomioiden – huonosti sijoittunut.

Nyt talouskeskustelussa vallalla olevaa (hinta)kilpailukykyä sivuten mielenkiintoinen on Bloombergin tärkeänä pitämä tuottavuus tekijä -BKT per työntekijä. Se on melkeinpä vastakkainen hintakilpailukyvylle. Tulisiko maassa todellakin pyrkiä siihen että BKT per työntekijä pienenisi, siihen toimet hintakilpailukyvyn kasvattamiseen tulisi johtamaan.