Yrityksen taseeseen pesiytyvät, usein huonosti perustellut, aineettoman varallisuuden erät ovat monasti sijoittajan kiusa. Yrityksen B/P suhde vääristyy, jos taseessa on eriä, joiden realisoiminen esimerkiksi yrityskauppatilanteessa ei onnistu.

Nyt tilanteeseen tulee ainakin osittaista parannusta. Yrityksen brandien arvojen laskemiselle on tehty ISO- standardi, jonka toivotaan yhdenmukaistavan ja parantavan ainakin tuotemerkkeihin liittyvien arvostuserien laskentaa.

Aineettoman varallisuuden kytkentä yrityksen muuhun laskentatoimeen on haasteellista ja tehty harvassa yrityksessä. Aineettomien pääomien tunnistamisen ja raportoinnin kehitystyö on käynnissä monella suunnalla. Brändin arvon määrityksen standardisointi tuo yhteisiä periaatteita yrityksen ehkä tärkeimmän aineettoman omaisuuden arviointiin.

Brändin arvolla on merkitystä esimerkiksi yritysjärjestelytilanteissa, mutta se on tärkeä myös liiketoiminnan ennustamisen työvälineenä ja tavoitteiden asettamisessa. Standardin ansiosta yrityksen juridiikka-, talous- ja markkinointi-ihmiset keskustelevat samasta asiasta yhteisin termein ja mittarein. Tähän asti keskustelu on vellonut melko abstraktina, mikä osaltaan johtuu siitä, että brändi -termi tulkitaan ja ymmärretään lukuisilla eri tavoilla.

Tuore ISO-standardi määrittelee brändin markkinointiin liittyväksi aineettomaksi omaisuuseräksi, johon sisältyy muun muassa nimet, termit, merkit, tunnukset, logot ja mallit tai niiden yhdistelmät ja jonka tarkoitus on yksilöidä tavarat, palvelut tai yhteisöt tai niiden yhdistelmät, luoda selvästi erottuvia mielikuvia ja mielleyhtymiä sidosryhmien mielissä ja tuottaa siten taloudellista hyötyä ja arvoa.