Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

Suomi oli korkean teknologian maa 1998…2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Syitä muutokselle ovat olleet kustannustaso ja verotuksen rakenne

Suomen kustannustaso oli vaikuttamassa siihen, että elektroniikan tuotanto hävisi meiltä. Elektroniikan tuotanto ei ole erityisen työvoimaintensiivistä, mutta sen siirtäminen on helpompaa kuin esimerkiksi metallituotteiden valmistuksen.

Suomen yritysverotus on ollut tiukkaa. Yritykset eivät tästä syystä ole halunneet näyttää voittoa täällä Suomessa, ja tämä on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että yrityksen sisäiset rahavirrat on ohjattu muualle. Tulosta ja vientiä on näytetty muissa maissa.

Verotus ja kustannustaso ovat merkittäviä tekijöitä, kun yritykset harkitsevat etabloitumista kohdemaahan. Pehmeät, vaikeammin mitattavat arvot kuten koulutustaso, infrastruktuurin toimivuus, väestön ikärakenne ja yrittäjäystävällisyys ovat periaatteessa yhtä tärkeitä, mutta niiden merkityksen pukeminen numeroiksi on vaikeampaa. Siksi ne jäävät usein vähemmälle huomiolle, kun yritykset miettivät kohdemaata.

Suomalaiset yritykset ymmärtävät yhteiskuntamme pehmeämpien arvojen merkityksen, mutta ne ovat silti rakentaneet tuotannollista toimintaansa muualle. Olemme yksinkertaisesti olleet kilpailukyvytön vaihtoehto huolimatta siitä, että meidät on jo vuosia mainittu maailman viiden kilpailukykyisimmän maan joukossa.

Ja kyllä osansa on myös yhden dominoivan teknologiayrityksen toiminnalla. Oli aikoinaan virhe siirtää valtion puhelinkeskus-, mobiilipuhelinkeskus- liiketoiminnat yhden yrityksen haltuun. Ja kun lisäksi tuolle yritykselle siirrettiin vielä valtion haltuun joutunut Saloran matkapuhelin- ja näyttölaite- liiketoiminta, oli kokonaisuus liian iso tälle maalle. Liian suuri yksittäinen riskitekijä toteutui.

Romahdus ei ole pysyvää

Romahduksen jälkeenkin meillä on edelleen olemassa tekijöitä uuteen nousuun:

  • hyvä teknologian koulutus, korkea koulutustaso ja teknologian arvostus
  • lukuisia pieniä kasvavia yrityksiä sekä peli- että bio- teknologian alueilla
  • valistunut media (esim. YLE), joka osaa esittää oikeita poliittiseen linjaan vaikuttavia kysymyksiä
  • epäpoliittisista teknokraateista koostuvaa introvertti virkamieskunta, joka osaa arvioida asioita ilman populistista latausta
  • kulttuuri, joka arvostaa totuudellisuutta ja rehellisyyttä

Vaikka uuden teknologialiiketoimintaekosysteemin rakentaminen vie enemmän kuin kymmenen vuotta, uskon silti, että pääsemme jossain vaiheessa nykyisestä alhon laaksosta. 

2 thoughts on “Suomesta on tullut raaka-aineiden ja teollisuuden materiaalien tuottajamaa

  1. Korjasin vielä hieman

    Korjasin vielä hieman artikkelini kieliasua, kun tuota kieliasun parantamista on lukijoiden taholta toivottu.

  2. Suomesta raaka-aineiden tuottajamaa?

    Onko  Suomen viennin tärkein sektori PALVELUVIENTI  ( 27 %) raaka-ainetta? Käsitykseni mukaan se on jotain aivan muuta.  Mielestäni suurin vientisektori on jätetty jutussa täysin huomioonottamatta ja arvioimatta sen merkitys maamme taloudessa.

    Koska käsitteistä saattaa olla epäselvää lainaan tässä viisaampia:

    ” Palvelut ovat keskeinen tekijä myös Suomen teollisuusyritysten viennissä, ja toisin kuin tavaravienti, palveluiden ulkomaankauppa tuottaa ylijäämää. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on ollut Suomen suurin palveluita vievä toimiala. Palveluvientiä on esimerkiksi se, että Nokian pääkonttori saa ulkomaisilta yksiköiltä korvausta aineettomista panoksistaan, kuten tuotekehitys-, rahoitus-, hallinto- ja kuljetuspalveluista.

    …. Palveluyritykset ovat tutkijoiden mukaan melkein yhtä aktiivisia etsimään uusia ideoita ja käytäntöjä kuin teollisuus. Kuitenkin palveluinnovaatiot saavat vähemmän julkista innovaatiotukea. Suomessa tosin teknologiarahoittaja Tekes tukee Serve-ohjelman kautta uusien palvelukonseptien ja liiketoiminnan synnyttämistä.

    Tutkijoiden mukaan Suomen luonteva rooli globaalissa työnjaossa on erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin. Tämä trendi näkyy jo nyt lupaavasti tilastoissa. Suomen perinteinen palveluvienti on vuodesta 2000 lähtien kasvanut 1,5-kertaiseksi, mutta ICT:tä hyödyntävien palvelujen vienti on jopa yli kolminkertaistunut. Huiman nousun tärkeä osaselitys on se, että televerkkoyritys Nokia Siemens Networksin pääkonttori tuli Suomeen vuonna 2007.”

     Taidanpa olla eri mieltä otsikkosi kanssa?

    "Seniorisijoittaja"

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com