Finanssikriisin lähtölaukaus 9.8.2007 eli tasan 10 vuotta sitten
USAn asuntomarkkinoiden subrime kriisi alkoi todenteolla tasan 10 vuotta sitten kun PNB Paribas -pankki jäädytti ongelmallisia rahastojaan http://www.reuters.com/article/us-bnpparibas-subprime-funds-idUSWEB61292007080
Markkinoiden pelkotiloja indikoiva markkinakorkojen ja USAn valtionlainojen välinen korkoero (TED spread) hyppäsi ”pilviin” ja pysyi korkealla vuoteen 2009 asti.
Finanssikriisillä oli monta kokkia:
- Ahneet pankkiirit, jotka vivuttivat pankkien taseet pilviin ja loivat riskejä hämärtäviä arvopaperistettuja tuotteita
- Sääntelijät, jotka eivät vaatineet pankeilta riittävää omaa pääomaa
- Populistipoliitikot, jotka halusivat antaa USAssa kaikille mahdollisuuden omistusasuntoon ja subventoivat siksi vähävaraisten ihmisten velkaantumista
- Pääsyyllisiä kriisiin olivat kuitenkin ylivelkaantuneet kansalaiset ja yritykset. Velkakriisiä ei tule ilman ylivelkaantujaa.
Finanssikriisiin tultaessa moni velkoja(pankki) oli itse hyvin velkainen. Jos tälläisen velkojan velallinen jättää velkansa maksamatta, ajautuu velkoja helposti itsekin kriisiin. Tällä mekanismilla kriisistä tuli ”tarttuva”. USAn subprime kriisi toimi globaalin finanssikriisin laukaisevana tekijänä. Sieltä kriisi tarttui Eurooppaan. USAn subprime kriisistä tuli näin globaalin finanssikriisin syntipukki. Tosiasiassa Euroopan kriisin syyllisiä ovat Eurooppalaiset itse. Velallisen luottokelpoisuuden määrittäminen on pankin ydinosaamista. Tätä osaamista ei ollut Euroopassakaan riittävästi tai sitä ei käytetty esimerkiksi juuri silloin PNB Paribas kanavoi rahaa huonolaatuisiin luottoihin. Finanssikriisin synnyttivät siis yhteisvoimin taitamattomat pankkiirit, populistipoliitikot, hampaattomat sääntelijät ja holtittomat velalliset.
Finanssikriisi hoidettiin kohtuullisen hyvin. Kokeneemmat sijoittajat muistavat hyvin vuoden 2008 pelkotilat: euron ja EUn hajoaminen, mellakoita, tavallisten ihmisten säästöjen menettäminen ja ties mitä katastrofeja. Tälläisiltä pääosin säästyttiin. Kuluneen kymmenen vuoden aikana rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on kehitetty. Pankkien vakavaraisuutta on kohotettu olennaisesti. Rahamarkkinoiden markkinavoimista on otettu vahva ”niskalenkki”. Rahoitusmarkkinoita ohjataan ennennäkemättömän keskitetysti. Keskuspankkien rahapolitiikka kannustaa riskinottoon ja velkaantumiseen. Samaanaikaan velanottoa suitsitaan keskitetyllä päätöksenteolla esimerkiksi asuntolainojen lainakatoilla. Jää nähtäväksi, kuinka hyvään tulokseen tämä rahoitusmarkkinoiden keskusjohtoinen grossplan johtaa.
Seuraava kriisi aiheutuu ylivelkaantumisesta
Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on pohtinut blogissaan samaa asiaa kuin sinä.
Kumpikaan teistä ei ole kiinnittänyt kovin paljoa huomiota alhaisten korkojen aiheuttamiin ongelmiin. Uskon että rahamarkkinoiden sääntely toimii seuraavan kriisin yhteydessä hyvin, pankit ovat riittävän vakavaraisia eivätkä horju. Sen sijaan halvat korot siirtävät horjumista muualle:
Pankkien vakavaraisuutta valvotaan nyt tehokkaasti. On mielestäni muita, joiden vakavaraisuutta ei valvota läheskään yhtä tarkasti.
Milloin tuo kriisi tulee? Tuskin kovinkaan pian. Ylivelkaantuminen ei ole vielä edes kunnolla käynnissä. Tarvitaan vielä vuosia ennen kuin päästään uuteen kunnon kriisiin.