Valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta vastaava ministeri Heidi Hautala haluaa vähentää Finnairin valtionomistuksen osuutta, koska yhtiö tekee kovaa tappiota kiivaasti kilpailulla sektorilla. Esityksen vastustajien mukaan valtio ei saa myydä Finnairin osakkeitaan, koska kyseessä on strateginen ala, ja yhtiön työpaikkojakin pitää suojella. Asiasta ei ole yksimielisyyttä hallituspuolueissakaan, joten poliittinen  keskustelu käy kiivaana vielä pitkään. 

Strateginen ala nostetaan perusteeksi aina, kun milloin mitkäkin erityisetujaan puolustavat ryhmät vaativat erityiskohtelua itselleen. Nyt mukana on aluepolitiikkaa ja ay-henkeä, jota kuorrutetaan sellaisella jargonilla kuin kruununjalokivet, joita valtionyhtiöt veronmaksajille ovat.

Lentoliikenne on tärkeä toiminto, mutta harvassa maassa sen turvaamiseen vaaditaan valtiollisia lentoyhtiöitä. Yhdysvalloissa lentoliikenne ei ole koskaan ollut rahtustakaan valtiollisessa omistuksessa, eikä siellä kukaan kehtaisi esittää sellaista kansallisten intressien nimissä.

On aika teoreettinen oletus, minusta suorastaan vitsi, että Suomesta loppuisi lentoliikenne sen takia, että meillä ei olisi valtion pääomistamaa lentoyhtiötä. Kyllä moderniin teollisuusmaahan riittää lentoreittejä puhtaasti kaupallistenkin toimijoiden voimin. Jos kyseessä on esimerkiksi talouselämän kannalta elintärkeä toiminto, niin miksei sille riitä maksavia asiakkaita? Varmasti riittääkin – kannattavalle eli hyvin hoidetulle yhtiölle riittävästi. Finnair on vain niin surkea yhtiö, ettei se siltä onnistu. Risto Valtonen analysoi tuoreeltaan Finnairin heikkouksia ”Omat topit ja flopit” –blogissaan.

Jokainen sijoittaja tietää tarkkaan, ettei yhtiöiden omistaminen ei ole koskaan itseisarvo. Jos yritys tekee tappiota, on se omistajilleen rasite. Finnair on tehnyt tappiota neljä vuotta, viime vuonna tappio oli liki sata miljoonaa. Finnair ei ole pysynyt edes omillaan hyvässäkään markkinatilanteessa. Tuollaisella tappiotahdilla yhtiö tarvitsee omistajiltaan lisää rahaa pysyäkseen pystyssä. Valtiolla on todella hyviäkin yhtiöitä, joista ei missään nimessä pidä luopua, mutta Finnair ei niihin kuulu ainakaan nykymenolla. Olen itsekin aikoinaan omistanut Finnairia ja perin juurin kyllästyin sen kyvyttömyyteen kääntää kurssiaan.

Intressiryhmät perustelevat tappiollisten valtionyhtiöiden pystyssä pitämistä hintaan mihin tahansa myös työpaikkojen säilyttämisellä. Se on usein aika kallista työllistämistukea. Finnairilla on kahdeksan tuhannen ihmisen henkilöstö. Viime vuoden tappiotahdilla jokaista työpaikkaa kohden rahaa paloi kymmenen tuhatta euroa, melkein tonnin kuukaudessa.

Ei minua ainakaan kiinnosta maksaa huonon yhtiön henkilöstön korkeita palkkoja, kun samalla rahalla lisäisi jo kummasti vaikkapa terveydenhuollon henkilöstöä. Eikä tarvitsisi murehtia sitä, että se henkilöstö kuskaa puolityhjiä lentokoneita ympäri maailmaa tuhoten ilmastoa, samaan aikaan kun kilpailevat yhtiöt lentävät vieressä samaa reittiä täysillä koneilla eli ekologiselta kannaltakin paljon paremmalla hyötysuhteella.