Handelsbankenin ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna yhden prosentin. Kasvuennuste ei ole muuttunut edellisestä joulukuun 2011 ennusteesta. Ensi vuonna kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 2,5 (2,4) prosenttia ja vuonna 2014 2,8 prosenttia.

   Suomi pärjää hyvin muuhun euroalueeseen nähden vuosina 2012-2014, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius arvioi. Odotamme ulkoisen kysynnän elpyvän maltillisesti viennin suotuisan suuntautumisen ansiosta, samalla kun vakaat työmarkkinat ja matalat korot tukevat kotimaista kysyntää.

Tehdasteollisuutemme kilpailukyky on hyvä, ja vienti saa todennäköisesti lisätukea heikentyvästä eurosta ennusteperiodillamme, Tiina Helenius kertoo. Merkittävimmät riskit talouskasvuennusteellemme tulevat kuitenkin edelleen maan rajojen ulkopuolelta.

Työmarkkinat ovat olleet yllättävän vastustuskykyiset globaalin talouden hitaammalle kasvulle. Työllisyyden kasvu lienee heikkoa lähikuukausina, sillä työmarkkinat reagoivat suhdannemuutoksiin viiveellä, kertoo ekonomisti Tuulia Asplund. Odotamme keskimääräisen työttömyysasteen pysyvän kuitenkin tänä vuonna edellisvuoden tasolla ja kääntyvän laskuun vuosien 2013-2014 aikana.

EKP:n erittäin elvyttävän rahapolitiikan kääntöpuoli Suomelle on, että se todennäköisesti kasvattaa meillä inflaatiopaineita, koska taloutemme kestäisi lähivuodet kireämpääkin rahapolitiikkaa. Ennustamamme kaksi EKP:n ohjauskoron leikkausta pitävät asuntojen kysynnän Suomessa tarjontaan nähden korkeana kasvukeskuksissa, minkä seurauksena asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen jatkuu. Odotamme asuntojen hintatason pysyvän melko vakaana lähivuosina tai nousevan maltillisesti, ennustaa Tuulia Asplund.

Miten euroalueen oikein käy?

Euroalueen vaikeudet eivät ole ohi. Eurokriisi syvenee Espanjan ongelmien myötä. Espanjan talous on negatiivisessa kierteessä, eikä sen pankkijärjestelmä selviä ilman ulkopuolista apua. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja euroalueen kriisirahastot joutuvat pumppaamaan rahaa niihin maihin, jotka eivät saa sitä riittävästi joukkovelkakirjamarkkinoilta. Tukitoimet pitävät järjestelmän hengissä ja euroalueen koossa. Mutta mikäli kriisitaloudet eivät pääse toipumisen alkuun ja työttömyys pysyy korkeana, romahdusvaara on ja pysyy. Valuuttaliitosta irrottautuminen voi olla yksittäiselle maalle parempi ratkaisu kuin siellä sinnittely, joskaan ongelmaton ei tämäkään ratkaisu ole.

Kiina ja Yhdysvallat maailmantaloudessa tasapainottajia

Kiina on välttänyt talouskasvunsa osalta mahalaskun ja USA tuplataantuman. Maailmantalous kaipaa silti kipeästi rahapoliittista elvytystä päästäkseen vauhtiin vuoden 2011 jarrutusliikkeen jälkeen.

– Näkyvissä on selviä merkkejä siitä, että Kiinan keventynyt luottopolitiikka vauhdittaa rahan määrän ja luotonannon kasvua. Vaikutukset näkynevät BRIC-maiden tuonnin kasvuna. USA kykenee myös jo hoitamaan oman tonttinsa, arvioi Tiina Helenius. Koska myös USA:ssa tuonti kasvaa vahvasti, se luo yhdessä kehittyvien maiden kanssa pohjan maailmantalouden kasvuodotuksille. Eteläisen euroalueen synkistä näkymistä huolimatta maailmantalous kääntyy loivaan kasvuun jo vuoden 2012 aikana.

EKP:n toimet heikentävät euroa ennen pitkää

Argumentit dollarin vahvistumiselle ovat edelleen vahvat. On entistä selvempää, että euroalueen koossapitämiseksi on tehtävä aiempaa enemmän töitä. IMF:n ja Euroopan vakausmekanismin varoja tarvitaan pankkien pääomittamiseen, ja sitä ennen Euroopan keskuspankki joutuu omilla toimillaan pitämään pankkeja pystyssä. Yhdysvalloissa tilanne on parempi, ja sen vuoksi euroalueen rahapolitiikka pysyy selvästi Yhdysvaltoja elvyttävämpänä vuosina 2012-2014. Uskomme siis yhä euron heikentyvän.