Onko Helsingin pörssimarkina reilu ja kaikkia sijoittajia kohtaan tasapuolinen? Pääsääntöisesti kyllä, mutta Finanssivalvontamme joutuu vuosittain käsittelmään satakunta sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvää epäilyä ja puolisen sataa mahdollista kurssimanipulaatiotapausta. Luottamus toimijoihin on hyvä, mutta valvonta paras.

Sisäpiiritiedon väärinkäyttön ehkäisyä joudutaan usein tähdentämään

Sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyjä on paljon ja monasti syynä on väärinkäsitys. Yritykset ylläpitävät rekisteriä henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon, kuten esimerkiksi julkaistavaan tulosraporttiin. Mutta lain mukaan kaikki, jotka vaikkapa vaan vahingossa saavat käsiinsä sijoituspäätökseen vaikuttavaa oleellista, ei julkista tietoa, kuuluvat sisäpiiriin. Niinpä sisäpiiriin voi joutua vahingossa ja helposti tulee väärinymmärryksiä siitä, onko oikeutettu käymään kauppaa kyseisillä osakkeilla.

Harva toimija omaa kurssimanipulaatioon riittävää määrää vaikutusvaltaa tai rahaa

Markkinoiden kurssimanipulaatio esimerkiksi levittämällä perättömiä huhuja tai vedättämällä kurssia on sekin laitonta toimintaa. Epäilyjä on kuitenkin vähemmän, kenties viitisenkymmentä vuodessa. Syynä on luultavasti se, että aika harva meistä pystyy tehokkaasti ja tarkoituksellisesti manipuloimaan kursseja. Mahdollisia tekijöitä on vähän ja siksi myös Finanssivalvonnan valvonta on helpompaa.

Joskus yritykset unohtavat tiedottaa oleellisia tietoja

Yrityksillä on velvollisuutenaan tarjota sijoittajille viipymättä oikea näkemys yrityksen taloudellisesta tilasta tai sijoituspäätökseen muulla tavalla vaikuttavista tärkeistä asioista. Finanssivalvonta valvoo tämän tiedonantovelvollisuuden toteutumista, mutta vuosittain tulee muutamia tapauksia, joissa oleellista tietoa ei ole kerrottu ajoissa tai se on unohtunut kokonaan kertoa.

Kuva Mo Farrelly Pixabaystä