Suomalaispankkien antolainauksen ja ottolainauksen välinen ero, korkokate, on hyvä (1,8%) ja järjestelemättömiä luottoja on vähän (1,5% lainakannasta). Pankeilla menee Finanssivalvonnan mukaan hyvin ja pankkimme ovat vakavaraisia.

Korkokate pysyy hyvänä vielä jonkin aikaa

Korkokate tulee pysymään hyvällä tasolla vielä jonkin aikaa. Noin puolet ottolainauksesta on talletustilejä ja niiden korot on sidottu laskeviin lyhyisiin korkoihin. Ottolainauksesta tulee korkojen laskiessa halvempaa.

Antolainauksesta tulee sen sijaan enemmän tuloja. Antolainauksen (ulos annettujen lainojen) korot on sidottu pidempiin korkoihin, jotka pysyvät pidempään korkealla. Pankkien on tässä tilanteessa helppoa ylläpitää hyvää korkokatetta. Myös viranomainen, Finanssivalvonta, kehoittaa pankkeja pitämään yllä hyvää kannattavuutta.

Järjestelemättömiä luottoja on kohtuu vähän

Järjestelemättömät luotot ovat sellaisia joista ei enää makseta korkoa. Niiden määrä on 1,5% luokkaa lainakannasta, joka on kansainvälisessä vertailussa ihan hyvä arvo.

Vain pieni osa järjestelemättömistä luotoista päätyy varsinaisiksi luottotappioiksi. Osa järjestelemättömistä luotoista on aiheutunut esimerkiksi asuntorakentajien myymättömistä asunnoista, joista ei nyt tällä hetkellä saa tuloa eikä omistaja pysty maksamaan korkoa. Mutta aikanaan ne asunnot saadaan kaupaksi ja pankki saa omansa pois.

Sijoittajat eivät luota pankkeihin

Sijoittajat eivät ole kiinnostuneita pankeista ja pankkiemme arvostus sijoituskohteina on vähäistä. Oheisessa taulukossa on pankkiemme pörssipääomalle laskettuja osinkotuottoprosentteja sekä pankkien pörssipääomalle laskettuja voittoprosentteja. Molemmat kertovat hyvistä tuotoista niille, jotka ovat pankkeihin sijoittaneet.