Taloudessa käytetään monia hyvin kummallisia ilmauksia ja vertauksia. Aluksi Euroopassa oletettiin, ettei kuvani lintua voi olla olemassakaan ja sitten niitä löydettiin runsaasti mm. Australiasta.

Taloudessa käsite ”musta joutsen” tarkoittaa negatiivista yllätystä, vaikka useimmat talouden ”yllätykset” ovat aivan samanlaisia kuin jokasyksyinen uutinen ”liukkaus yllätti autoilijat”. Liukas ajokeli ei ole Suomessa talvisin yllätys, vaan täydellä varmuudella eteen tuleva realiteetti.

1)Kansantalous

Maataloudessa on omat suhdannevaihtelunsa, jotka havaittiin jo tuhansia vuosia sitten. Teollistumisen ajan syklit havaittiin 1800-luvun alkupuolella, vaikka vieläkin ne jaksavat säännöllisesti yllättää. Tällä sivustollakin on aiheellisesti seurattu esim. saks. suhdannekelloa.

2)Pörssin syklisyys

Pörssillä on oma reaalitaloudesta jossain määrin irrallinen syklisyytensä, johon liittyy mm. sell in may -ilmiö, tällä sivustolla esitelty viimeksi huhtikuussa 2024.

3)Yritysten syklisyys

Tuossa rahoituksen apul.prof. Peltomäen kanssa kirjoittamassani kirjassa s. 41-42 kuvaan Nokiaa esimerkinä käyttäen aihetta: ”Nokian kurssi saavutti it-kuplan aikana täysin irrationaalisen tason. Hyvänkin yrityksen osake voi olla aivan liian kallis, kuten esim. 1929 alkaneessa pörssiromahduksessa koettiin.

Tunnusluvuista huolimatta (ja varsinkin kun niihin ei kiinnitetty huomiota!) 60 euron sijoitus yhteen Nokian osakkeeseen ei ole ollut faktisesti sijoitus yhtiön tuloihin ja omaisuuteen. Se oli sijoitus sijoittajien ja analyytikkojen satumaiseen haavekuvaan ja pilvilinnaan.

Nokialla ei ole koskaan ollut mitään monopoliasemaa. 40 %:n markkinaosuus ankarasti kilpailluilla markkinoilla oli sellainen, joka todennäköisimmin pieneni uusien kilpailijoiden noustessa.

… Johto oli käyttänyt selvästikin luovuutensa ja visionsa siinä mielessä loppuun, että kilpailijoilla on ollut houkuttelevampia ratkaisuja vaikkapa muotoilun, sisällön ja siten brändin osalta.” Otin tämän esille siksikin, että tuossa 2011 painetussa kirjassa samalla sivulla varoitan Fortumin Venäjän riskeistä, joita tällä sivustolla ei aikanaan ollenkaan uskottu.

Hype ja kupla ovat asioita, joita ei ajoissa tunnisteta, vaikka ne kävelisivät porstuassa vastaan keppi kummassakin kädessä.

Täällä julkaisemassani tekstissä kirjoitan:

”Voimakkaasti kasvavat alat ovat houkutelleet suuresti niin sijoittajia kuin alalle ryhtyneitä yrityksiä. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, sillä innovaatiot tyydyttivät kovaa kysyntää ja tekniikan mahdollisuuksien edessä tulevaisuus näytti ruusuiselta vain taivaan ollessa rajana. Sijoittajat eivät tiedostaneet riittävästi kehityskustannuksia, kilpailun kovuutta sekä kansallisten tukien vääristämiä markkinoita.  Lisäksi taloudelliset tulevaisuudennäkymät tuntuivat liian houkuttelevilta, joten odotukset – ja siten osakkeen hinta – asettuivat aivan liian korkealle ottaen huomioon kilpailun ja kehityskustannukset. 

Tekniseen kehitykseen on investoitu jättimäisiä summia, mutta kovasta kulutuskysynnästä huolimatta sijoittajat ovat pitkällä tähtäimellä useimmissa tapauksissa menettäneet rahojaan, jopa kaiken.

Stabiilimpi ala, kuten esim. tukku- ja vähittäiskauppa on jäänyt vähälle huomiolle. Ehkä siellä ei voi satakertaistaa omaisuuttaan, muttei liioin menettää kaikkea.

Nykyaikaista teknologiaa hyödyntäviä ICT-laitteita voi myydä vaikkapa Wal-Mart, tosin ICT:tä pienemmillä katteilla, mutta toisaalta ilman kehityskustannuksia ja ilman sitä riskiä, mihin käyttäjät seuraavaksi mieltyvät. Wal-Martilla on tietysti valikoima eri valmistajien tuotteita, joista runsaasti kysyttyjä tilataan lisää. Siihen hommaan ei tarvita rakettitiedettä rakettitieteen kustannuksin.”

Kurssit voivat siis sekä nousta että laskea. Sijoituksen arvonnousulla kerskuminen ilman myyntiä on harvinaisen tyhjää tekstiä. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Tuon ja tuon tutkimuksen mukaan 30 v. aikaperspektiivissä menestyjiä on selvä vähemmistö yhtiöistä. Käsite ”pitkä tähtäin” on siten hyvin epämääräinen asia. Tulkintani on myydä sijoituksia vähän kerrallaan, kun arvostuskertoimet nousevat irrationaalisiksi. Em. suhdanteet on myös syytä huomioida!

4)Henkilökohtainen talous

Julkisessa kirjoittelussa ei ole mitään järkeä ilman jotain yleistä muihinkin ihmisiin soveltuvaa intressiä. Ihminen voi tarvita likvidejä varoja esim. avioeroon, työttömyyteen, asunnon, kesämökin, auton tai veneen hankintaa / parannusta / laajennusta / vaihtoa varten tai tukeakseen jälkeläisiään. Esimerkin voi vallan mainiosti ottaa myös Suomen raskaasti heikkenevästä julkisesta terveydenhuollosta. Yksityinen laitosasuminen voi Suomessa maksaa jopa yli 7000 euroa / kk. Kukaan ei tiedä varmasti omaa tulevaisuuttaan.

5)Korkoa korolle

Sain aikaisempaan kirjoitukseeni kommentteja, jotka eivät aiheeseen liittyneet. Eksponentiaalinen kasvu tuli taloustieteessä keskeiseksi käsitteeksi 1800-luvulla, matematiikassa se tietysti on tunnettu vielä hyvin paljon kauemmin. Suomessa aiheesta puhuttiin runsaasti 1970-luvulla ja silloin ilmiöön tutustuin. Käytännössä 1987 myin pörssiosakkeet ja 1988 -89 omistamani toimistohuoneiston ja sijoitin varat korkeisiin korkoihin (15%). Pörssin pohjan hyödynsin ostamalla vaihtovelkakirjalainoja ja asuntomarkkinoitten pohjan 1996-98 ostamalla melkoisen joukon yksiöitä. Vuokratuotto ostohinnalle saattoi jo 1997 olla 20 %. Kaikki liikkeet olivat oikea-aikaisia ja rajuja ilman suurempaa lajikohtaista allokaatiota ja sijoitin tietysti sekä pääoman että saamani tuoton. Tällaisia ja vastaavia liikkeitä ei vain voi tehdä vakuutuskuoren sisällä, minkä takia aiemmin niissä sallittu veroton pääoman nosto oli hyödyllinen. Vakuutuskuoria oli v. 2020 kymmeniä tuhansia ja kaikkien niiden ehdot ovat kuvaamallani tavalla huonontuneet. Nordnet markkinoi sijoitusvakuutusta ihmisille, joilla voi olla hyvin hutera käsitys esim. toimeksiannon limiitin merkityksestä ja hyvin monesta muusta talouden ja sijoittamisen realiteetista.

Ja totta vie, ihan takuuvarmasti tunsin ja hyödynsin korkoa korolle -ilmiötä monia vuosikymmeniä ennen osakesäästötilien lanseerausta 2020!

Kuvan lähde 

https://en.wikipedia.org/wiki/Black_swan#/media/File:Black_swan_jan09.jpg