Hyvän johdon tunnistaa selkeydestä, luotettavuudesta ja johdonmukaisuudesta

Sijoittajan kannattaisi osata tunnistaa hyvä johtaja ja johtoryhmä. Niin huonoa yritystä ei olekaan etteikö hyvä johtaja saisi siitä viidessä vuodessa menestystarinaa. Mutta hyvän johtajan tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Johtajalta odotetaan selkeyttä, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta.

Finlandia-talolla järjestettiin 26. syyskuuta tulevaisuuden johtamista käsitellyt Uuden aallon kohtaamisia -seminaari. Paneelikeskustelijat pohtivat johtajan roolia kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. 200-päinen, suomalaisista johtajista koostunut yleisö nyökytteli myöntävästi, kun tulevaisuuden johtaja määriteltiin asiansa ymmärtäväksi, kokonaisuudet hahmottavaksi ja elämänsä ja ajankäyttönsä hallitsevaksi työntekijöiden sparraajaksi.

Seminaarin panelisteina olivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen , Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Anu Nissinen ja Nordean Suomen suuryrityspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Olli-Petteri Lehtinen . Moderaattorina toimi strategisen markkinoinnin ja viestinnän konsultti Markus Leikola .

Johtajille suunnatulla seminaarilla Finlandia-talo halusi synnyttää uusia ajatuksia ja luoda positiivista virettä synkkiä talousuutisia tarjonneeseen syksyyn. Seminaarin avannut Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kokee, että tulevaisuus tulee haastamaan johtajia entisestään.

– Ei ole yhtä hyvän johtajan prototyyppiä, jonka voisi monistaa kaikkialle. Johtajat kohtaavat erilaisia tilanteita, aikoja ja niiden synnyttämiä haasteita. Tulevaisuuden johtajalta vaaditaankin ennen kaikkea erilaisten roolien omaksumista ja kykyä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Tolonen miettii.

Panelistien mukaan on muistettava, että vaikka aika ja toimintaympäristö muuttuvat, ihmiset pysyvät pohjimmiltaan samanlaisina. Johtajalta odotetaan edelleenkin selkeyttä, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta. Tulevaisuuden arvellaan kuitenkin korostavan taitoa saada ihmiset ja liiketoiminta pelaamaan yhteen. Johtaminen tapahtuu alhaalta ylös ja johtaja toimii sparraajana, joka tarvittaessa tekee interventioita.

Paneelikeskustelussa muodostui mielikuva visionäärisestä johtajasta, jolla on käsitys halutusta tulevaisuudesta, ja joka tunnistaa työpöydältään haluttuja tavoitteita edistävät asiat. Suomalaisille johtajille tyypillistä pragmaattisuutta ei tarvitse hävetä, mutta tietyissä tilanteissa ja kulttuureissa johtajan on hallittava myös kyky näyttää tunteitaan.

Käsitellessään tulevaisuuden johtamisesta panelistit eivät unohtaneet tulevaisuuden alaisiakaan. Tuoreille sukupolville työnteko on entistä enemmän "harrastustoimintaa", itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden tekemistä. Työn ja vapaa-ajan raja on häilyvämpi ja nuorilla on kyky asettaa joustavasti limittäin erilaisia tehtäviä. Johtajalle kansainvälinen, virtuaalinen sukupolvi tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita.

Yleisöä huvitti erityisesti kehitysjohtaja Olli Hietasen vertauskuva Nalle Puh -johtamisesta.

– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei saa tulla vauhtisokeaksi. Asioille pitää antaa tilaa ja aikaa, moni ongelma ratkeaa itsekseen.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com