Imastomuutos on lisännyt elintasoamme useita prosentteja
Hallituksen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala kieltäytyi jatkamasta tehtävässään osittain ympäristöministeriön virkamiesten liiallisen ohjauksen vuoksi. Tieteelle ja totuudelle ei ilmeisesti ollut riittävästi sijaa.
Lämpötilan vuosikeskiarvot ovat Helsingissä nousseet 1980 luvun 5 asteesta nykyiseen 6,5 asteeseen ja muutos on Sodankylässä vieläkin suurempi.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten arkeen ovat merkittävät:
Lämmityskulumme, joista pääosa asuntojen yhtiövastikkeista muodostuu, ovat laskeneet tämän seurauksena noin 7,5 %. Tämä tuntuu jokaisen kukkarossa.
Kesät ovat pidentyneet koko maassa lähes kuukauden ja tuo lisäys on tullut niin, että keskikesä on entistä suuremmalla varmuudella lämmin ja mielyttävä. Kesän keskilämpötila on noussut etelä-Suomessa 1980 luvun alun 15 asteesta nykyiseen 17,5 asteeseen. Suomen kesä ei enää ole hyinen ja täälläkin voi viettää lomaa.
Vaikutukset metsätalouteen ja teollisuuteen ovat merkittäviä. Puusto kasvaa nyt osin sekä lämpötilan että hiilidioksidin määrän kasvun seurauksena noin kaksi kertaa nopeammin kuin 1970- luvulla. Jo pelkästään lämpötilan nousulla on merkitystä. Taloudellisen metsänkasvatuksen raja on siirtynyt noin 100…150 km pohjoisemmas samalla kun etelä-Suomen metsien kasvu on parantunut. Muutos vastaa sitä, että olisimme saaneet kaksi Uudenmaan läänin kokoista metsäpalstaa lisää. Metsä kasvaa tällä hetkellä niin, että kasvua riittää noin 20 kiintokuutiota jokaista suomalaista kohden. Sillä pystyisi tarvittaessa tyydyttämään koko energiatarpeen. Vaikutukset elintasoomme on ollut hieman alle 10% luokkaa (arvioituna metsäteollisuuden vientiosuudesta).
Myös maatalous hyötyy sekä lämmöstä että hiilidioksidista. Maataloustuotantomme on kasvanut 1950 luvulta lähtien moninkertaiseksi. Tuotamme muun muassa viljaa noin 1000 kg jokaista suomalaista kohden. Enemmän kuin pystymme kunnolla hyödyntämään. Lannoitteiden käyttö on jo pitkään ollut riittävää ja merkittävä osa viime vuosien sadonlisäyksestä johtuu ilmastonmuutoksesta.
Kalatalouden muutokset ovat pienempiä. Kalansaaliit ovat kasvaneet 1980 luvulta 50%. Merkittävä osa muutoksesta on ilmastoperäistä. Levä ja plankton kasvavat jos meri ei ole jäässä. Silakalle riittää ruokaa ja kala kasvaa. Rehevöityminen ei ole enää 1980 jälkeen lisääntynyt eikä parantanut saaliita. Ilmastomuutos jää ainoaksi selittäväksi tekijäksi.
Suomen Ilmastopaneeli on keskittynyt idealistisen ilmastoherätyksen aikaansaamiseen
Nämä tiedot eivät ole Suomen Ilmastopaneelilta, jonka tulisi tuottaa ilmastoon liittyviä taloudellista tietoa.
Suomen ilmastopaneeli on keskittynyt idealistisen ilmastoherätyksen aikaansaamiseen ja sen promovoimiseen: "Tarvitaan koko maan kattava ilmastoherätys. Kun nykyiset lukiolaiset ovat 50-vuotiaita, kasvihuonekaasujen päästöjen tulisi olla noin puolet nykyisestä, jotta ilmastonmuutoksen vaarallisilta vaikutuksilta voidaan välttyä."
Suomen Ilmastopaneeli ei tuota sitä puolueetonta tieteellistä tietoa, jota varten se on perustettu.
Paneeli
Paneeli oli minulle vieras instituutio, mutta nyt tuli artikkelisi innoittamana selattua sivut läpi. Samalla kehittyi oma mallini ilmastomuutoskeskustelusta. Aiheet ovat:
1) onko ilmastonmuutos todellista. Tämä taitaa olla "loppuunkäsitelty": juuri kukaan ei enää kyseenalaista ilmastonmuutoksen olemassaoloa.
2) mitä hyötyä ja haittaa ilmastonmuutoksesta on? Tässä kohti "kritiikkisi" näyttää aiheelliselta: paneeli ei listaa ilmastonmuutoksen hyötyjä muttei edes sen haittoja!
3) ilmastonmuutoksen ehkäisy (paneeli näyttäisi keskittyvän pelkästään tähän. Esimerkiksi Ollikaisen esitys 12.2.2015 syöksyy suoraan tähän).
Varo vaaraa
Hei
Hyvä artikkeli mutta suosittelen vähän varovaisuutta. Esim ensimmäisestä kuvasta ei voi mitenkään ennustaa nykyistä tai tulevaa ilmaston lämpenemistä tai viilenemistä. Kaupungistuminen erityisesti sotkee nuo käyrät, siitä onkin ilmatieteenlaitokselta yms vielä hyvät selitykset kuulematta. Ok 80-luvulla oli viileämpää suhteessa nykyaikaan mutta samalla tavalla voit poimia tuosta graafista 1910-luvun versus 1930-luvun, lämpeneminen oli tuolloin paljon nopeampaa kuin nykään. Historia ei ole tae tulevasta.
Lisäksi puuston kasvuun vaikuttaa kyllä huomattavasti enemmän metsien ikä ja metsämään pinta-ala esimerkiksi ojituksista ja peltojen metsityksistä johtuen.CO2-tason vaikutukset ovatkin jo sitten melko pitkälle menevää spekulaatiota. Vaikutusta toki on mutta miten se eristetään lukuisista muista muuttujista. Sadonlisäyksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin ilman lämpötila ja lannoitus. Vaikea kuvitella, että 80-luvulla kaikki tarvittava olisi maatalouden kehityksessä jo keksitty. Oletko esimerkiksi kuullut lajikkeiden jalostuksesta koskaan? Sitä tehdään jatkuvasti edelleen.
Tuosta ilmastopaneelin touhusta olen ihan samaa mieltä. Mutta niin se menee, että ruokkivaa kättä ei kannata purra. Idealismilla saadaan paremmin rahoitusta.
Ilmastonmuutos ja puusonkasvu
Puuston kasvun kiihtymistä kun katsotaan emme voi unohtaa metsänhoidon vaikutusta. Heti sodan jälkeen olimme köyhiä ja yritimme väkisin ottaa sen rahan metsästä mitä sieltä oli saatavissa. Metsän kasvu hidastui ja poistuma kasvoi heti sodan jälkeen. Vielä 1950-luvulla metsät uudistuivat pääosin luontaisesti, mutta sen jälkeen luontaisen uudistamisen osuus on laskenut neljännekseen ja se näkyy myös kasvuvauhdissa. Metsänistutus on vieläkin pitkälle käsityötä (=hyvää kuntoilua) vaikka paakkutaimet ovat sitäkin helpottaneet. Maanmuokkauksen merkitystäkään ei voi väheksyä vaikka se tekeekin hakatut aukiot ruman näköiseksi. Samaten taimikoiden hoito on tehostunut ja yleistynyt vuosikymmenten saatossa vaikka harvennushakkuita pitäisi tehdä vieläkin enemmän. Kasvussa pitäisi myös miettiä ojittamisen vaikutusta kun soita on kuivattu. Senkään vaikutus ei ole ollut vähäinen. Sanoisin, että tuossa Kain esittämässä kuvassa puunkasvun nopeutumisessa ilmastonmuuttumisen vaikutus on melko vähäinen, mutta ei olematon.
Maatalouden tuottavuudessa voimme löytää myös samanlaisia tehostamistoimia, niin lajikkeiden kuin tapana viljellä suhteen. Merialueiden vesistöjen parantumisen iso syy on ollut Neuvostoliiton romahtaminen. Suurimmat saastuttajat menivät konkurssiin. Mutta varmasti ilmastonmuuttumisellakin on oma vaikutuksensa. Sisävesien parantumisen kunnia voidaan laittaa teollsiuutemme ja maataloutemme kehittymisen piikkiin.
Kun katson tuota Kain kuvaa mikä esittää vuosikeskilämpötiloja, niin nehän eivät ole kauheasti nousseet 2000-luvulla. Tuossa kuvassa iskee silmään tuo 1939 kylmä talvi. Ehkä se oli totta kun papit kertoivat talvisodassa oleville sotilaille ettei Jumala anna Suomen tuhoutua, koska Jumala on nähnyt eteemme niin paljon vaivaa. Ehkäpä tuo kova kylmyys oli meidän onni ja siunaus ja siksi olemme paljon vapaampia ja vauraampia kuin rakas Itä-Naapuri.
En ole nähnyt missään arviota kuinka paljon fossiilisia polttoaineita käytettiin maailmansodassa, mutta suunnilleen kaikki poltettiin mitä oli saatavissa. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut suurta piikkiä lämpötiloihin. Hiilidioksidin kiertoaika ilmakehässä on 30-200 vuotta riippuen lähteestä ja kuinka korkealla millaisiin virtauksiin se joutuu. Hiilidioksidi on raskaampaa kuin ilmakehän muut kaasut joten se putoaa joskus maahan. Tämä vaikuttaa jotakin maaperään, mutta toisalta lumipeitteen poistuminen nopeuttaa kaasujen vaihtoa. Mutkikasta on ja aina voi sanoa toisaalta….