Eduskuntapuolueet kannattivat yksimielisesti ulkopoliittisessa vaalipaneelissa maakohtaisen kirjanpidon vaatimista monikansallisilta suuryrityksiltä. Se olisi keskeinen keino puuttua veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Nykyiset kirjanpitosäännöt mahdollistaa muun muassa voittojen siirtämisen maihin, joissa veroja peritään mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan.

Kuvassa vasemmalta: juontaja Johanna Korhonen, Björn Månsson (r.), Anni Sinnemäki (vihr.), Vesa-Matti Saarakkala (ps.), Paula Lehtomäki (kesk.), Erkki Tuomioja (sd.), Sampsa Kataja (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Sari Palm (kd.).

Vilkkain keskustelu vaalipaneelissa käytiin rahoitusmarkkinoiden verottamisesta, vaikka kaikki puolueet panisivat rahoitusmarkkinat maailmanlaajuisesti verolle. EU-tasoiseen veroon puolueet olisivat pääosin valmiit, mutta sitä epäilivät  keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.

Kaikki eduskuntapuolueet kannattavat rahoitusmarkkinoiden verottamista ensi vaalikaudella maailmanlaajuisesti ja edellyttäisivät suuryrityksiltä tarkempaa talousraportointia veronkierron hillitsemiseksi, ilmeni tiistaina Kepan ja Paasikivi-Seuran ulkopoliittisessa vaalipaneelissa Helsingissä.

”Ikävä pilata yllätys, mutta eduskuntavaalien voittaja on jo selvillä: kehitysmaiden köyhät. Jos kansainvälisen talouden säännöt saataisiin läpinäkyvämmiksi ja reiluimmiksi, olisi avun tarve maailmassa paljon pienempi. Suomella on oma roolinsa tässä työssä”, sanoo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo.

”Uusi hallitus pääsee ottamaan kantaa sekä veronkierron hillitsemiseen että rahoitusmarkkinoiden verottamiseen jo hallituskauden alkupuolella, kun ne tulevat esiin EU:ssa. Lupaukset pitää lunastaa silloin käytännössä”, Railo toteaa.

Suomalaiset näkevät eriarvoisuuden turvallisuushaasteena

Vaalipaneelissa julkaistiin myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimukselta tilaama mielipidetiedustelu, jossa suomalaisilta kysyttiin ”Mihin teidän mielestänne pitäisi ensisijaisesti osoittaa rahaa suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi?”. 

Annetuista kolmesta vastausvaihtoehdosta suosituin oli ”Kansainvälisen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä konfliktien ehkäisyyn kehitysyhteistyöllä ja muilla poliittisilla keinoilla”. Tätä mieltä on neljä kymmenestä suomalaisesta (39 %). Lähes yhtä suosittu vastausvaihtoehto oli kriisinhallintaan ja rauhan välitykseen (38 %). Aseellisen puolustuksen näki ensisijaisena keinona turvallisuuden edistämisessä hieman vajaa viidesosa vastaajista (18 %). Vaalipaneelissa tämän vaihtoehdon valitsi vain perussuomalaiset. Muut eduskuntapuolueet kannattivat eriarvoisuuden vähentämistä maailmasta. Ne olivat myös sitä mieltä, että kehitysyhteistyön määrätavoite, 0,7 prosenttia kansantulosta vuoteen 2015 mennessä, on edelleen voimassa.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan ja Paasivi-Seuran vaalipaneeli järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä tiistaina 1.3. Vaalipaneeliin osallistuivat  Sampsa Kataja (kok), Paula Lehtomäki (kesk), Erkki Tuomioja (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Anni Sinnemäki (vihr), Björn Månsson (r), Sari Palm (kd) ja Vesa-Matti Saarakkala (p).

Paneelia seurasi paikanpäällä täysi tupa eli reilut 400 henkilöä. Lisäksi Suomen Kuvalehden verkkosivujen kautta suoraa lähetystä Vanhalta seurasi parhaimmillaan useita satoja.