Kansainvälinen valtapolitiikka tekee tulevan ennakoimisesta vaikeaa

Kevyttä
2

Nyt alkavan vuoden alussa pitäisi osata sanoa jotain tulevasta sijoitusvuodesta. Viime vuonna puhuin taantuman uhasta loppuvuodelle 2024. Suomi tarpoi pienoisessa taantumassa, mutta maailmantalous porskutteli. Olin siis osin väärässä, mutta Suomen osalta oikeassa. Suomen osalta tuo oikeassa oleminen on helppoa. Suomalainen yhteiskunta on taantunut runsaat viisitoista vuotta eikä vuosi 2024 ollut poikkeus. Sama meno jatkui.

Suomessa on vuoden 2024 aikana on tehty muutamia positiivisia rakenteellisia muutoksia muutoksia ja valtionvarainministeriö on laskenut että niiden avulla sekä maailmantalouden vetämänä pääsisimme tänä vuonna yli prosentin kasvuun. Suomen pankki on pessimistisempi ja toivoo vajaan prosentin kasvua.

Suomen reaalitalouden mahdollisilla kasvuluvuilla on aika vähän tekemistä sen kanssa miten sijoittaja pärjää. Tärkeimmät vaikuttavat tekijät taitavat olla, niin kuin Lars antaa artikkelissaan ymmärtää, poliittisia. Millä tavoin Trump haluaa näyttää johtajuuttaan astuessaan 20.1 valtaan ?  Syntyykö tullimuureja ? Saako Ukrainan sota jonkin ratkaisun ? Tapahtuuko jotain muuta yllättävää ? Nämä kaikki ovat muutamien päättäjien, Trump, Putin, Zelensky, …  yksittäisistä päätöksistä riippuvia tekijöitä. Ei sellaisia ole helppo ennustaa. Juha Vahe puhuu ” hullun miehen strategiasta”, joka tarkoittaa arvaamattomuutta. Vanha kiinalainen viisas Sun Zu puhuu taas arvaamattomuuden tärkeydestä (sodassa).  Valtapolitiikka tekee tosiaan arvaamattomuudesta hyveen.

Sijoittajan kannattaa seurata tilannetta ja toimia reaktiivisesti tilanteen edellyttämällä tavalla. Niin toimivat keskuspankitkin vaikka niiden analyyseihinsä käyttämät resurssit ovat ylivoimaisia. Kansainvälinen valtapolitiikka on tullut osaksi talouselämää eikä valtapolitiikkan käänteitä ennakoida viivottimella tilastoista.

Kuva Public Co Pixabaystä

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,