Kansainvälinen valtapolitiikka tekee tulevan ennakoimisesta vaikeaa

Kevyttä
2

Nyt alkavan vuoden alussa pitäisi osata sanoa jotain tulevasta sijoitusvuodesta. Viime vuonna puhuin taantuman uhasta loppuvuodelle 2024. Suomi tarpoi pienoisessa taantumassa, mutta maailmantalous porskutteli. Olin siis osin väärässä, mutta Suomen osalta oikeassa. Suomen osalta tuo oikeassa oleminen on helppoa. Suomalainen yhteiskunta on taantunut runsaat viisitoista vuotta eikä vuosi 2024 ollut poikkeus. Sama meno jatkui.

Suomessa on vuoden 2024 aikana on tehty muutamia positiivisia rakenteellisia muutoksia muutoksia ja valtionvarainministeriö on laskenut että niiden avulla sekä maailmantalouden vetämänä pääsisimme tänä vuonna yli prosentin kasvuun. Suomen pankki on pessimistisempi ja toivoo vajaan prosentin kasvua.

Suomen reaalitalouden mahdollisilla kasvuluvuilla on aika vähän tekemistä sen kanssa miten sijoittaja pärjää. Tärkeimmät vaikuttavat tekijät taitavat olla, niin kuin Lars antaa artikkelissaan ymmärtää, poliittisia. Millä tavoin Trump haluaa näyttää johtajuuttaan astuessaan 20.1 valtaan ?  Syntyykö tullimuureja ? Saako Ukrainan sota jonkin ratkaisun ? Tapahtuuko jotain muuta yllättävää ? Nämä kaikki ovat muutamien päättäjien, Trump, Putin, Zelensky, …  yksittäisistä päätöksistä riippuvia tekijöitä. Ei sellaisia ole helppo ennustaa. Juha Vahe puhuu ” hullun miehen strategiasta”, joka tarkoittaa arvaamattomuutta. Vanha kiinalainen viisas Sun Zu puhuu taas arvaamattomuuden tärkeydestä (sodassa).  Valtapolitiikka tekee tosiaan arvaamattomuudesta hyveen.

Sijoittajan kannattaa seurata tilannetta ja toimia reaktiivisesti tilanteen edellyttämällä tavalla. Niin toimivat keskuspankitkin vaikka niiden analyyseihinsä käyttämät resurssit ovat ylivoimaisia. Kansainvälinen valtapolitiikka on tullut osaksi talouselämää eikä valtapolitiikkan käänteitä ennakoida viivottimella tilastoista.

Kuva Public Co Pixabaystä

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin