”Kasvuyhtiö” vs. ”arvoansa”
Olen kuukausia hankkinut tekstiä aiheesta ”Monen kerroksen sijoituskohteita”, mutta rajoitun suppeampaan versioon.
Sos. mediassa joku esitteli Cloudflaren, hallitsee tiettyjä tietoturvan aloja (palvelunestohyökkäykset ja BOT-protection-segmenttiä), markkinaosuus niissä globaalisti 80%. Sitten katsoin PE-lukua, sitä ei ole, sillä yhtiö on tappiollinen.
WHAT THE FUCK?
Siis mihin yhtiö kasvaa, Marsiinko? Jos tuolla markkinaosuudella ei tule voittoa, mistä sitten ja millä vuosituhannella? Kierrän tuollaiset kasvut hyvin kaukaa.
Tuossa kirjassani s. 63-65 kuvaan naturalistisesti, miten yrityksen toiminta on eteenpäin kaatumista. Jotta ei menisi nenälleen, pitää ottaa uusi askel. Voittojen saaminen on usein ollut esim. perustajille tuskien takana.
Arvoansa on puolestaan sana, johon olen enemmän törmännyt vasta n. vuoden ajan. Kun katsoin kommentteja, törmäsin johonkin Piksu-nimiseen sivustoon, jossa Heikki Ikonen kirjoittaa
”https://piksu.net/pyyhi-kankkusi-arvoansalla/”. Muuten olen samaa mieltä, mutta omistan sen verran metsäteollisuutta, että toivoisin sentään aloitettavan suom. WC-paperilla 😎
Siis arvoansa voisi periaatteessa tarkoittaa sitä, että yhtiö maksaa tuotekehitykseensä tarvittavan rahan osinkoina, mutta käytännössä taitaa tarkoittaa ihan muuta. Eli kuten Ikonen hyvin kuvaa, sijoittajan pitäisi katsoa tuloskuntoa eikä päivän kurssia.
Epäilen vain kovin suuresti, että osingoista puhutaan enemmän kuin niihin oikeasti uskotaan. Pikavoiton jahtaajia on maailma täynnä, ja olkoon niin, mutta itse jahtaan vain voitollisia firmoja. Ihan Helsingistä löytyy kelpo osinkoja, mutta tuossa on omaperäisempi (ei välttämättä parempi) lista viime vuoden puolelta. Olen myös samaa mieltä Piksun toimituksen kirjoituksen / 22. 2. kanssa siitä, että teleoperaattorit ja pankit ovat olleet hyviä sijoituksia, siellä se minun painopisteeni on.
Sen verran oikaisisin omaa aiempaa kirjoitustani, että kun kirjoitin Alphabetin ja Microsoftin olevan suurimpia sijoituksiani, niin tarkoitin vain SIINÄ MAINITTUJA tekno-osakkeita.
Minä olen etsinyt ruotsalaisten (ja suomalaisten) pienempien yhtiöiden joukosta sellaisia, joiden liikevaihto kasvaa, ovat voitollisia, eikä taseessa ole liikaa yritysarvoa tai aineetonta omaisuutta. Tässä muutamia minun omistuukseeni päätyneitä:
– Intellego
– i-Tech
– Camurus
– Bonesupport
– TF Bank
– Generic Sweden
– BPC instruments
– Endomines
– Avtech
– Hoist Finance
– Sleep Cycle
– AcadeMedia
– Mycronic
– Skolon (viimeinen kvartaali oli tappiollinen, mutta on edelleen salkussani)
– CodeMill
Nämä on valittu Juhan mainitsemien kriteerien mukaan, mutta ovat kaikki riskisiä kohteita. Olen etsinyt nimenomaan korkan tuottopotentiaalin omaavia kohteita, enkä ole pelännyt riskiä. Ja sitä olen saanut mitä olen etsinyt.
Kun rahoitukseen ja teleoperaattoreihin lisätään Tietoevry ja Kesko, siinä meikäläisen suurimmat kohteet. Aivan viimeksi olen katsonut Tokmannia sillä silmällä, mutta kurssi ennätti jo nousta.
Alkup. kirjoitusaiheeseen ”Monen kerroksen sijoituskohteita” aioin kehua suom. konepajoja. Nehän ovat yli 10 v. aikana kokeneet melkoisen muutoksen pelkistä fyysisen tilauksen toimittajista palvelutaloiksi, joille asiakkaat ovat ulkoistaneet huoltoaan. Siten niitten suhdanneherkkyys on vähentynyt. Suom. konepajat muodostavat sijoitusteni toisen kerroksen ja ulkom. teknologia vasta kolmannen. Konecranesissa on vain yksi osakesarja se on vailla strategista avainomistajaa.
Unohtui sanoa että salkkuani tasapainottamassa on myös tavanomaisia osinkoyhtiöitä, erityisesti pankkeja.