Laman muisto korventaa vieläkin tuoreena mieliä, mutta taloudessa ollaan jo huolissaan inflaatiosta. Kehittyvissä talouksissa se on kiihtynytkin merkittävästi lyhyessä ajassa, teollisuusmaissakin epämiellyttäviin lukemiin. Euroalueella se on jo yli kahden prosentin eli ylittää EKP:n tavoitehaarukan. Silti EKP piti ohjauskoron viime kokouksessaan entisellään.

Samoilla linjoilla on Yhdysvaltojen keskuspankki. Fedin pääjohtajan Ben Bernanken mukaan inflaatio ei USA:ssa ole edelleenkään suurin huolen aihe, vaan korkeana pysynyt työttömyys. Bernanke ei odota työttömyyden laskevan oleellisesti vähään aikaan, vaikka aivan viime kuukausina se on helpottanut. Yritykset ovat edelleen varovaisia palkatessaan uutta väkeä.

http://www.bloomberg.com/news/2011-02-09/bernanke-says-unemployment-in-u-s-to-remain-elevated-even-after-decline.html

Jos trendi jatkuu, ennätysmatalaan ohjauskorkoon ei USA:ssa ole odotettavissa korotuksia vielä aikoihin. EKP on samassa jamassa, vaikka virallisesti EKP:n mandaatti – toisin kuin Fedin – ei vaadi keskuspankkia pitämään huolta työllisyydestä, ainoastaan hintavakaudesta. Mutta työttömyyden pysyessä lähellä kymmentä prosenttia myös EKP:ssa on kovat paineet pitää ohjauskorko matalana, vaikka inflaatio perustelisi jo sen nostamisen. Korkea korkotaso ei edistäisi työttömyyden nujertamista.

Toisaalta työttömyys on itsessään inflaatiota hillitsevä tekijä, koska se tavallisesti pitää palkkakehitystä kurissa. Tässä voi tosin olla huomattavia alakohtaisia eroja. Joillakin aloilla suhdanteen parantuminen voi näkyä pian jo työvoimapulana, joka kiihdyttää palkkainflaatiota. Hitaammin elpyvillä aloilla taas tuskaillaan työttömyyttä. Euroalueella jäsenmaiden väliset erot ovat tuskallisen isot. Suurista talouksista Saksassa työttömyys on jo historiallisen alhaalla, mutta Ranska, Italia ja etenkin Espanja tuskailevat työttömiään. 

Keskuspankkiirien elämä on nuorallatanssia näiden trendien välissä. Joka tapauksessa on vaikea uskoa rajuihin koronnostoihin etenkään USA:ssa, ellei työttömyys hellitä laajalla rintamalla. USA:n ja euroalueen korkoero ei koskaan ole ollut suuri, eikä EKP halua euron vahvistuvan taalaa vastaan kilpailukyvyn vuoksi. Korkojen suuntaa voinee siis seurata sekä USA:n että euroalueen työttömyyskäyristä.