Varallisuuden tasaisempi jakautuminen käynnistymässä

Kotitalouksien varallisuuserot ovat suuret. Noin 30%:lla kotitalouksista ei ole juuri lainkaan varallisuutta, kun taas varakkaimmalla kymmeneksellä on yhtä paljon varallisuutta kuin 70%:lla suomalaisista talouksista yhteensä.

Kotitaloudet varallisuuden mukaan jaoteltuna (Lähde: Tilastokeskus /2009)

Varallisuuden jakautuminen heijastaa yhteiskuntajärjestystä

Varallisuuden jakautuminen ja sen luonne on aina heijastanut yhteiskuntajärjestystä, ja meillä on Suomessa ollut suuria alueellisia ja ajanjaksojen eroja:

  • Länsi-Suomessa oli 1700 luvulle saakka vallitsevana sarkajakoon perustuva kyläyhteisörakenne, joita nykykielellä voisi kutusua osuustoiminnallisiksi yksiköiksi taikkapa kommuuneiksi. Isojaon ja torpparivapautuslakien jälkeen itsenäinen ja yksilöllinen omistusoikeus laajeni ja maatalous-Suomen varallisuus jakautui yhä tasaisemmin.
  • Meillä oli aikoinaan kaupungeissa pikkuporvariaika, mutta 1900 luvulla kaupan alalle syntyi maan kattavia suuryrityksiä ja suuromistusta.
  • 1800 luvun aikana meille syntyi suurteollisuutta ja sen mukana myös suuromistusta, ja 1900 luvulla kehitys eteni niin, että teollisuus oli loppujen lopuksi varsin keskittynyttä.

Yhteiskunta etsiytyy kohti optimaalista varallisuusjakoa

Varallisuuden jakautumiseen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä se, miten omaisuutta hoidetaan. Ja omistajan tuntuva läsnäolo on oleellisin omistuksen hyvään hoitoon vaikuttava tekijä.

Omistajaohjauksen voima näkyi itsenäisten talonpoikien 1700- ja 1800- luvuilla tapahtuneessa voittokulussa, jonka seurauksena maatalousvarallisuus jakautui yhä tasaisemmin. 

Mutta omistajaohjauksen voima näkyi myös teollisuusyrityksiä omistavien suurpääomien kasaantumisessa 1800- ja 1900- lukujen aikana. Suuret pääomakeskittymät kykenivät ohjaamaan yrityksiä paremmin kuin esimerkiksi osuustoiminnallinen omistajapohja. Suuromistajat menestyivät ja pääomat kertyivät.

Kehitys on saattanut 2000- luvulla kääntyä kohti tasaisempaa varallisuusjakoa

Kehitys on tilastokeskuksen viitteellisten arvoiden perusteella 2000- luvulla kääntymässä kohti tasaisempaa varallisuuden jakautumista. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet ja lisänneet työvoimaansa 100'000 henkilöllä samaan aikaan kun suuryritykset ovat vähentäneet. Suursijoittajat ja keskitetysti hallittu suurpääoma on menettänyt arvoaan samaan aikaan kun pieniin ja keskisuuriin yrityksiin keskittyvä piensijoittajien joukko on menestynyt.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia