Luettuani kyseisen jutun hypähdin muistin aikakoneella vuoteen 1989. Jotenkin niin tuttua. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/21/tasta-asunnosta-voi-pyytaa-viela-enemman/201011532/139

Jotkut välittäjät siinä onnistuivat. Myymään yksittäisen kalliimmalla kuin naapurilta oli menyt. Toisilla oli muuta mielessä. Ketjutus ja varmat asiakkaat jatkossa. Jälkimmäiseen.

Vanhukset olivat myymässä neljää huonetta ja keittiötä. Enemmän pitäis saada kuin naapuri. Välittäjä lupasikin. Paljon enemmän. Olisi kaksiokin ja todella edullisesti. Kannattaa käydä katsomassa ennen kuin joku muu vie. Koska kaksio oli niin halpa vanhukset ajattelivat, että erotuksesta riittää lapsille ja matkusteluunkin. Välittäjä kiirehti kaupan kanssa ja sanoi, että tällaisena aikana teidänkin asunto menee todella nopeasti. Vanhukset luottivat välittäjään ja tekivät kaupat kaksiosta ennen ensimmäistäkään näyttöä omasta. Saihan pankista väliaikaista lainaa.

Kuinka ollakaan vanhusten asunnosta ei tehty edes tarjousta. Katsojia kävi aikansa, mutta mitään ei tapahtunut. Kuukauden päästä välittäjä kertoi, että hintaa pitäisi pudottaa. Pudotettiin, mutta taaskaan ei mitään tapahtunut. Kuukauden päästä piti taas pudottaa hintaa. Asuntoa tuli katsomaan nuoripari joilla molemmilla oli yksiöt. Välittäjä kertoi, että tässä olisi elämänne tilaisuus. Tehkää tarjous. Myyjä kyllä suostuu. Korot juoksee ja ovat paniikissa. Myyn sitten teidän yksiöt hyvään hintaan ettei jää edes paljoa välirahaa maksettavaksi.