Koska nousutrendi taittuu?

Pörssien tuorein keskipitkä nousutrendi alkoi marraskuun lopussa. Sitä edelsi kuukauden loiva korjausliike, jonka laukaisi Irlannin velkakriisi. Sitä taas edelsi pari kuukauden reipas nousu kesän volatiililta ja loivalta välipohjalta, jonne upottiin Kreikan velkakriisin saattelemana.

Jokainen markkinoilla spekuloinut tietää, että vahvinkin trendi taittuu ennen pitkää. Tavallisesti keskipitkä trendi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Nousumarkkinassa nousut ovat selvästi pidempikestoisia kuin laskut, joskin laskut ovat jyrkempiä – laskumarkkinassa suhteet kääntyvät ylösalaisin.

2009 maaliskuussa alkaneessa nousumarkkinassa keskipitkän nousun kesto on ollut keskimäärin pari kuukautta ennen reilumpaa korjausta. Korjausten syvyydet ja pituus ovat vaihdelleet. Lyhyet korjaukset ovat jääneet kuukauden mittaisiksi, ja tuoneet kurssit alas noin 10 prosenttia tai allekin. Huhtikuussa alkanut korjaus kesti pari kuukautta ja toi indeksejä alas parikymmentä prosenttia. Pudotus näkyi jopa talouskasvun notkahduksena, joten kyseessä oli korjausliikettä rajumpi markkinapaniikki, joka heijastui voimakkaasti reaalitalouteen.

Nousutrendi vaikuttaa markkinaindikaattorien perusteella olevan yhä voimissaan. Viikkotason MACD ja DMI liputtavat ylös. Hidas Stochastic saapui jo yliostetun alueelle, mutta vahvassa trendissä se ei ole yleensä trendin kääntymisen merkki. Vahvan trendin kääntyessä alas viikkotason Stochastic on jo taittunut laskuun joitakin viikkoja aiemmin. Vahvassa trendissä Stochastic kuten muutkin momentum-indikaattorit toimivat huonosti – toisin kuin trading rangessa eli markkinahaarukassa.

Pörssien tuorein keskipitkä nousutrendi alkoi marraskuun lopussa. Sitä edelsi kuukauden loiva korjausliike, jonka laukaisi Irlannin velkakriisi. Sitä taas edelsi pari kuukauden reipas nousu kesän volatiililta ja loivalta välipohjalta, jonne upottiin Kreikan velkakriisin saattelemana.

Jokainen markkinoilla spekuloinut tietää, että vahvinkin trendi taittuu ennen pitkää. Tavallisesti keskipitkä trendi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Nousumarkkinassa nousut ovat selvästi pidempikestoisia kuin laskut, joskin laskut ovat jyrkempiä – laskumarkkinassa suhteet kääntyvät ylösalaisin.

2009 maaliskuussa alkaneessa nousumarkkinassa keskipitkän nousun kesto on ollut keskimäärin pari kuukautta ennen reilumpaa korjausta. Korjausten syvyydet ja pituus ovat vaihdelleet. Lyhyet korjaukset ovat jääneet kuukauden mittaisiksi, ja tuoneet kurssit alas noin 10 prosenttia tai allekin. Huhtikuussa alkanut korjaus kesti pari kuukautta ja toi indeksejä alas parikymmentä prosenttia. Pudotus näkyi jopa talouskasvun notkahduksena, joten kyseessä oli korjausliikettä rajumpi markkinapaniikki, joka heijastui voimakkaasti reaalitalouteen.

Nousutrendi vaikuttaa markkinaindikaattorien perusteella olevan yhä voimissaan. Viikkotason MACD ja DMI liputtavat ylös. Hidas Stochastic saapui jo yliostetun alueelle, mutta vahvassa trendissä se ei ole yleensä trendin kääntymisen merkki. Vahvan trendin kääntyessä alas viikkotason Stochastic on jo taittunut laskuun joitakin viikkoja aiemmin. Vahvassa trendissä Stochastic kuten muutkin momentum-indikaattorit toimivat huonosti – toisin kuin trading rangessa eli markkinahaarukassa.

Teknisten tekijöiden pohjalta odotan lähihistorian toistavan itseään eli nousun jatkuvan ainakin tammikuun loppuun. Jos niin käy, vastassa ovat indeksien kriittiset vastustasot: SP 500:ssa 1300 tai 1400 pistettä, DOW:ssa 12000, OMX:ssa 8500, jne. Luultavasti markkina testaa ne ennen korjausliikettä.

Korjausliikkeeseen syy saataneen tälläkin kertaa euromaiden velkavaikeuksista, ellei joku muu syy ehdi väliin. Espanjan ja Portugalin velkavaikeudet ovat pysyneet otsikoista poissa sen jälkeen, kun Irlannin pelastuspaketti rauhoitti tunnelmat. Molempien maiden velkojen korot ovat kuitenkin nousseet toista kuukautta. Samaa pätee Irlantiin ja Kreikkaan. Portugalin korot ovat jo sen euroajan ennätyslukemissa.

Päivä kerrallaan edellisetkin velkakriisit kehittyivät, eli korot nakuttivat ylös pörssien mukana. Kun osakemarkkina saapui yliostettuun tilaan, ongelmamaiden korkealle kiivennneet korot sytyttivät markkinapaniikin.

Näin käynee tälläkin kertaa, uskoakseni siis noin kuukauden päästä. Sitten mitataan taas valtioiden johtajien ja keskuspankkiirien päättäväisyys ja kekseliäisyys. Tilannekuvaan kuuluu, että media maalaa maailmanlopun freskoja, euron hajoamisen povaajat kiipeävät koloistaan, ja markkinanallet shorttiensa päällä puhkuvat pörssiromahdusta.

Kuinka syvä korjauksesta tulee? Mahdotonta arvioida etukäteen, mutta ainakin Irlannin kriisin vaikutukset jäivät pörsseissä vähäisiksi. Se todistaa reaalitalouden olevan nyt vahvemmalla pohjalla kuin Kreikan kriisin aikaan. Tilanteet voivat toki muuttua, mutta tältä pohjalta olettaisin nousutrendin jatkavan ainakin ensi kevääseen vain pieniä eli korkeintaan kymmenen prosentin korjausliikkeitä tehden. Sitten voi olla suuremman korjauksen aika, kun osingot maksetaan ja sijoittajien ajatukset ja aika kohdistuvat jo kesän riemuihin.

 

Päivän osaketärppi: Ruotsalainen kauppaketju Clas Ohlson on tehnyt 2009 keväästä alkaneen rajun nousun jälkeen jo vuoden kestäneen korjausliikkeen, johon oli reaalitaloudelliset syyt: yrityksen myynti ja kannattavuus heikkenivät. Nyt pitkät tekniset indikaattorit vihjaavat korjausliikkeen päättymiseen, joten yhtiön tuloksentekokyky saattaa olla kohentumassa. Viikkotasolla lyhyt ja keskipitkä liukuva keskiarvo lähestyvät tiukasti toisiaan, ja ne voivat risteytyä koska tahansa eli kääntää suunnan nousevaksi trendiksi. Osakkeen tukitasoksi on muodostunut noin 105 kruunua, joten stopparin voi asettaa 100 kruunun tietämiin, jos ei uskalla ostaa pitkään salkkuun. Yhtiö on kyllä säällinen osingonmaksaja, joten riskit eivät pitkässäkään salkussa ole suuret.

Heikki Ikonen

2 thoughts on “Koska nousutrendi taittuu?

  1. Kehittyvien markkinoiden valtionlainat ??

    Kesällä yleensä, tilastojen mukaan, pörssikurssit nousee vähemmän kuin talvella ja minä aion myös hieman hengähtää ja vähentää ensi kesäksi riskiä.

    Katselin FIM:n Vesa Engdahl:n ajatukset viikon 1 rahan jäljillä ohjelmasta ( http://www.piksu.net/rahan_jaljilla). Vesa vaikutti olevan samoilla linjoilla ja oli miettynyt aika tarkkaan tekijät jotka vaikuttavat osakkeiden arvostustasoihin tänä vuonna. Vesa:lla oli mielenkiintoinen ajatus siitä että kehittyvien markkinoiden (valtion) lainoissa saattaisi olla mielenkiintoinen kohde. Ajattelin ensi kesänä katsoa jos vaikka jostain löytyisi joku ETF rahasto jolla pääsis kiinni näihin.

    1. Kesä – siis noin toukokuusta

      Kesä – siis noin toukokuusta lokakuuhun- on tilastojen mukaan tosiaan epätodennäköistä aikaa pörssinousulle. Osittain arvioni nojaa tähän tilastoon, toisaalta siihen, että jos tämä syksystä alkanut nousu jatkuu todellakin kevääseen, niin jossain vaiheessa korjauksen on väistämättä tultava. Siinä tapauksessa todennäköisesti kesällä, osingonjakojen jälkeen.

       

      Heikki Ikonen

Comments are closed.

Related Posts