Kurssihistoriaa tutkimalla voi tehdä hyviä sijoituksia

Toimiiko tekninen analyysi eli sijoituspäätösten tekeminen menneen kurssihistorian perusteella ?

Osallistuin muutaman miestyökuukauden mittaiseen projektiin, jossa laskettiin kaikki mahdollinen kurssihistorian antama ensimmäisen kertaluvun ennustavuus ja simuloitiin viiden vuoden salkun kehitys, jos tällä tavalla olisi analysoitu joka päivä viiden vuoden ajan mennyttä kurssihistoriaa ja tehty sen perusteella kaupat. Instrumentteinä käytettiin kaupankäynnin kohteena olevia maaindeksi rahastoja. 

Tekninen analyysi toimi ja sillä sai kaupankäyntipalkkioiden (0,12 % / kauppa) jälkeen noin 9% ylituottoa vuodessa suhteessa indeksiin. Ylituottoa ei tullut joka vuosi vaan tyypillisesti silloin kun pörssi laski. Syy tähän ei täysin selvinnyt aineistosta. Operatiivista työtä piti kuitenkin tehdä joka päivä ja lopetin omalla rahalla testaamisen kun minulle ei sovellu moinen täsmällisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa työ. 

Tarkemmat tulokset olivat seuraavat:

  • Pörssissä on anomalioita, jotka aiheutuvat näköjään siitä, että jotkin merkittävät tahot pitävät sijoituspäätöksiä koskevia viikkopalavereita. Nämä anomaliat löytyivät aina kun katsottiin kurssihistoriaa taapäin mistä tahansa pisteestä lähtien. Automaattiseen tekniseen analyysiin perustuva kaupankäyntimme hyödynsi voimakkaimmin näitä kohtuu lyhyen aikavälin anomalioita.
  • Pidemmän aikavälin trendejä oli ehkä hieman vähemmän. Noita pidempiä kuukausitason trendejä löytyy kyllä merkittävästi jos aineistoa tutkii ihmissilmällä, mutta armoton kone ei löytänyt riittävän suuria pitkiä trendejä, jotta yksinomaan niillä olisi saanut merkittävää ylituottoa. Algoritmin tapa yhdistää piemmän ajan ja lyhyen ajan trendit antoi kohtuullisen tuloksen.
  • Sellaiset indikaattorit kuten kuluttajien luottamus tai teollisuuden luottamus eivät auttaneet pääsemään oikeisiin päätöksiin. Koneen mielestä ne saatiin liian myöhään, jotta niistä olisi ollut apua päätöksenteossa.
  • Pörssin lainalaisuudet tuntuivat muuttuvan parin vuoden välein. Algoritmin tapa adaptoitua viimeisen kahden vuoden lainalaisuuksiin oli välttämätöntä. 

Projekti oli kuitenkin opettava. Olin aiemmin kuvitellut että teollisuuden ja kuluttajien luottamusta seuraamalla pystyy ohjaamaan sijoitusastetta. Näytti siltä että tämä on ollut toiveajattelua. Tilastot julkaistaan liian myöhään. Olin myös kuvitellut että trendejä visuaalisesti seuraamalla olisi mahdollista tehdä voittoa. Tämäkin osoittautui toiveajatteluksi. Ihminen keksii trendejä sinne missä niitä ei oikeasti ole.  Trendejä kyllä on, mutta ne ovat liian heikkoja ja epämääräisiä ja niiden lainalaisuudet ovat vuosien mittaan muuttuvia. Ihmissilmä ei sovellu niiden etsimiseen. Tarvitaan koneellista numeronmurskausta.

Mikään yksittäinen seikka ei näyttänyt olevan merkittävässä asemassa ja sijoittaminen osoittautui projektin aikana haastavaksi ammatiksi, jossa täytyy yhdistellä monia erilaisia asioita.

 

 

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com