Lääketehtaiden potentiaalia on vaikea arvioida. Firman tuottoisimmat lääkkeet tuottavat vuosittain miljardeja ja ei ole ihme, että näiden tulevien lääkkeiden ympärillä on hirveästi kohinaa ja hypetysta. Suomessakin aina säännöllisesti löydetään parannuslääke syöpää, alzheimeriin, alkoholismiin ja vitutukseen. Tästä huolimatta nämäkin sairaudet tuntuvat esiintyvän varsin laajasti joukossamme ja niiden katoaminen tuntuu ainakin liioittelulta.

Valtaosista hienoista ideoista ei synny yhtään mitään. Kun jotain lupaavaa molekyylia on tutkittu 3-6 vuotta, niin 10 000 lupaavaa molekyylia on supistunut 250 komponenttiin. Näitä komponentteja tutkitaan yli tuhannella henkilöllä ja niistä yksi saatetaan hyväksyä lääkkeeksi. Kun aluksi oli 10 000 lupaavaa ideaa, mistä syntyi yksi lääke, niin aikaa on kulunut yli kymmenen vuotta ja rahaa hurjasti. Monista alkuvaiheen löydöksistä uutisoidaan rehennellen ja ainakin amatöörin on todella vaikeaa arvioida eri aineksien mahdollisuuksia. On se vaikeaa ammattilaisillekin kun onnistuneen lääkkeen suhde on 1:10 000, jos ammattilaiset tietäisivät mistä tulee lääke, niin ei muita tutkittaisikaan kuin sitä yhtä mistä lääke syntyy. Rokotteiden kanssa on sama juttu, niiden saaminen markkinoille vie helposti yli kymmenen vuotta ja monessa eri vaiheessa voidaan todeta, että panostukset eivät tuottaneet mitään. Toinen hankaluus tai pelko on lääkkeiden tuoton pienuus. Mitä tarkempia täsmälääkkeitä valmistetaan, sitä pienemmät ovat markkinat ja siten yksikköhinnan pitää olla hyvinkin korkea, mikä vaikeuttaa lääkkeen myyntiä niin lääkäreille kuin maksajille. 

Lääketehtailla on tärkeää, että niillä on paljon tulossa uusia tuotteita loppuvaiheessa, koska niin monet tuotteista todetaan joko tehottomaksi tai vaaralliseksi jossain vaiheessa ja ne eivät koskaan pääse markkinoille. Riskinä on myös vanhojen patenttien vanheneminen jolloin geneeriset lääkevalmistajat painavat hinnat ja katteet alas. Yllä olevat kuvat ovat GlaxoSmithKlinen vuoden 2014 vuosikertomuksesta kuten tämä alla oleva kuvakin.

Tässä haluan teidän kiinnittävän huomioita lähinnä Mosquirixiin mikä on ensimmäisen vaiheen rokote malariaa vastaan. Malariaan kuolee 600 000 ihmistä vuosittain ja he ovat pääosin lapsia eli rokotteelle on kovasti tarvetta. Malaria-alueilla asuu miljardeja ihmisiä joten potentiaalia tuolla rokotteella on paljon. Se antaa liki 40 % suojan malariaa vastaan, mikä on varsin hyvä.  WHO arvioi, että tämä rokote on vähintään 5-10 vuotta kilpailijoitaan edellä.

http://www.who.int/malaria/news/2015/background-brief-malaria-vaccine/en/

Tässä arvioidaan, että rokote malariaan vastaan saatetaan saada 3-5 vuoden päästä. Tämä toteutuessaan tuottaa GlaxoSmithKlinelle huomattavasti kassavirtaa sekä tulosta.

http://www.nature.com/nbt/journal/v33/n10/full/nbt1015-1015.html

http://www.nbcnews.com/health/health-news/europe-approves-worlds-first-malaria-vaccine-n397886

En tässä nyt pelkästään malariasta puhu, vaan vaikeasti analysoitavasta, mutta mielenkiintoisesta GlaxoSmithKlinesta (GSK). GSK on ollut pitkään negatiivisessa julkisuudessa, koska sitä on syytetty ja tuomittu korruptiosta mm. Kiinassa. Firma on maksanut lääkäreille rahaa sekä ulkomaan matkoja, jotta ne määräävät heidän lääkkeitään. Yritys tuomittiin vuonna 2012 USA:ssa 3 miljardin korvauksiin huijauksista joten tuollaiset väärinkäytökset tuntuvat olevan yrityskulttuurissa. Yritys on myös yrittänyt parantaa julkista kuvaansa myymällä lääkkeitään halvempaan hintoihin maihin jotka ovat köyhimpiä. Todellisuudessa tuo oli pakon sanelema homma, kun Afrikan maat alkoivat surutta kopioida kalliita HIV-lääkkeitä. Yritys laittoi myös patenttejaan pooliin mikä on vapaasti muiden käytössä uusien lääkkeiden etsinnässä.

Yritystähän kaivertaa patenttien vanheneminen. Esimerkiksi Advair toi myyntiä £4,26 miljardia viime vuonna, mutta nyt myynti putoaa 18 % tahtia, josta volyymin putoamisesta on 10 % ja hintojen laskusta 8 %. Uusia tuotteita on syytä saada markkinoille. HIV lääkkeiden kasvu on nopeaa ollen 65 % luokkaa vuodessa. , mutta mennäänpä kurssiin.

Tässä nähdään, että GlaxoSmithKline on reilusti alisuoriutunut suhteessa verrokkeihinsa ja koko markkinaan verrattuna. GSK on laskenut kahden vuoden aikana 23 % kun Health Care indeksi on edennyt 29 % ja koko markkinakin yli 10 %.  Itse asiassa tuo alisuoriutuminen on jatkunut jo vähintään 10 vuotta. IYH on noussut 10 vuodessa 130 % kun taas GSK on laskenut 23 %. Sijoittajilla on mennyt jo usko mahdolliseen käänteeseen ja tämä näkyy arvostuksessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että GSK:n yritysrakenne on sekava ja sen pitäisi tehdä sitä missä on hyvä eli lääkkeitä ja rokotteita. Näiden mielestä olisi hyvä jos consumer healthcare myytäisiin tai irrotettaisiin yrityksestä.

GlaxoSmithKline on ilmaissut kolmannen vuosi neljänneksen tuloksen yhteydessä maksavansa osinkoa 6 % vuosina 2015 – 2017. Nyt se maksaa vielä lisäosinkoa niin, että kokonaisosinko nousee 7,5 %. Yahoon mukaan yrityksen 12 kuukauden tuloksella laskettu P/E on 6,52. 

Yritystä on vaikea analysoida myös yritysostojen vuoksi. Siihen on liitetty Novartiksen rokoteliiketoimintaa, mutta tämä hurja yrityskauppojen määrä on tyypillistä tälle alalle. Yritys ennakoi tuloksensa laskevan vajaa 20% vuonna 2015 ja kasvavan kaksinumeroisesti vuonna 2016. Tulosta painaa Seretide/Advairin myynti sekä Novartiksen haltuunotosta tulevat kustannukset. Tämä sama perustelu ja ennustus on ollut koko vuoden 2015. Euromaiden lääketehtaisiin verrattuna meidän on huomioitava myös punnan vahvuus.