Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

Lähdevero on tulon maksajan maksama tasavero, joka ei periaatteessa riipu tulonsaajasta. Lähdeverotus on siis progressiivisen henkilöverotuksen vastakohta.

Lähdeveroa käytetään Suomessa lähinnä seuraavissa tapauksissa:

Ulkomaisten osinkojen lähdevero vaikuttaa sijoituspäätöksiin

Ulkomaisista osingoista on lähdevaltiossa maksettu lähdeveroa, jonka Suomen verottaja huomioi. Ylimääräistä veroa ei tule ja kaikki menee monasti automaattisesti oikein. Jos ulkomainen lähdevero on Suomen ja kyseisen valtion verosopimuksen mukainen, vähentää Suomen valtio ulkomaille maksetun summan Suomen osinkoverosta (30% tai 34%) ja sijoittaja maksaa vain puuttuvan osan verotuksessaan.

Kaikki ei mene kuitenkaan aina oikein ja silloin ulkomaisesta osingosta joutuu joskus maksamaan veroa kahdesti, korkean lähdeveron ulkomaille ja osinkoveron Suomeen.  Erityisen onneton on tilanne silloin, jos käyttää ulkomailla (esim. Ruotsissa) toimivaa välittäjää, joka ostaa ulkomaiset osakkeet pankin yhteiseen salkkuun, josta asiakkaalla on omistusosuus (asiakas ei mistään huomaa tätä järjestelyä). Tällöin lähdemassa ei tiedetä, osakkeiden todellista omistajaa eikä hänen todellista kotimaataan ja lähdevero peritään maksimisuuruisena ja sijoittajan kärsimä verokuorma kasvaa. Tilanteen voi oikaista tekemällä anomuksen lähdeveron perineeseen maahan, mutta pienten osinkojen (esim alle 5’000€ osinkoa / osakelaji) yhteydessä ei kannata vaivautua – liian iso vaiva.

Lähdevero on monasti erinomainen verotusmuoto

Valtiot perivät lähdeveroa yleensä kahdesta vaihtoehtoisesta syystä:

1.   Lähdevero on yksinkertainen

Täällä käyvät esiintyvät taiteilijat ja keikkatyöntekijät voivat muitta mutkitta maksaa Suomeen 35% tasaveron, joka pidätetään automaattisesti. Työntekijä saa rahat eikä hänen tarvitse kantaa huolta verottajalle päin kommunikoinnista.

2.  Ulkomaalaiset sijoittajat joutuvat Suomessa verolle

Kun verot maksetaan automaattisesti lähdemaassa joutuvat myös ulkomaalaiset sijoittajat verolle (monasti 15%) täältä saamistaan tuloista.  Tämä on melko lailla kohtuullista.

Ikävä kyllä lähdevero ei ole aina 15%. Jotkin maat perivät korkeampaa lähdeveroa ja Suomikin perii erilaista lähdeveroa sen perusteella, mikä on sijoittajan kotimaa. Tästä syntyy sotkua ja harmia eikä yhteiskuntaa voi parhaalla tahdollakaan sanoa oikeudenmukaiseksi eikä edes järjestelmälliseksi.

Lähdeveron käyttöä voisi hyvin laajentaa

Lähdeveron erinomaisuus piilee sen yksinkertaisuudessa. Lähdeveron käyttöä voisi hyvin harkita laajennettavaksi pieniin palkan luonteisiin satunnaisiin maksuihin (esim. 20..100€). Maksun saajan ei tarvitsisi ilmoittaa tuloa palkkatulona eikä hän menettäisi mahdollista työttömyysturvaa. Tällä tavalla voisi saada ”talkoo” tyyppistä harrastetoimintaa yhteiskunnan piiriin.

Parempi ratkaisu olisi oikeanlainen siirtyminen perustulojärjestelmään, mutta lähdevero voisi hyvin toimia pikku korjauksena jolla nykyistä yhteiskuntaa korjataan ennen kuin päästään perustulojärjestelmään.

One thought on “Lähdeveroa voisi soveltaa satunnaisiin pieniin palkkatuloihin

  1. Perustulo/kansalaispalkka on vakava virhe

    Vastikkeettoman rahan jakaminen on minusta erittäinkin huono idea, kutsutaan sitä sitten perustuloksi tai kansalaispalkaksi. Vähintään pitäisi tehdä jotain palvelusta yhteiskunnalle, vaikkapa hoitaa puistoalueita tms, vastineeksi yhteiskunnan antamasta ylöspidosta, jos on työkykyinen ja täysi-ikäinen. Työn ja toimeentulon yhteyttä ei saa rikkoa.

    Ministeri Risikon esittämä ajatus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta toki ammuttiin upoksiin viime vaalikaudella vasemmalta. Täysi vastikkeettomuus tarkoittaa kuitenkin myötäsyntyistä oikeutta ilmaiseen toimeentuloon, jos sattuu olemaan Suomessa kirjoilla. Yksilön vastuu elämästään entisestään vähenee yhteiskunnan ottaessa vastuun myös hänen toimeentulostaan. Lopputuloksena on entisestään passivoituva kansa, joka pelaa itsensä lopullisesti ulos kansainvälisiltä markkinoilta ja kilpailusta. Pää pensaaseen ja oleskeluyhteiskunta on sinetöity. Kuka enää haluaa laittaa itsensä likoon ja yrittää?

    Vaihtoehtona kannattaisi tutkia verotuksen rakenteen muuttamista. Esimerkiksi Ison-Britannian mallissa verovapaan tulon raja on asetettu paljon paljon korkeammaksi kuin meillä. Britanniassa raja on 11000 puntaa vuodessa eli 14200 euroa, kun Suomessa verolle joutuu jo 1210 euron vuositulot ylittävältä osuudelta. Britanniassa ei tarvitse edes osallistua verobyrokratiaan, jos tulot jäävät rajan alle. Menettelyllä taataan, että pienet palkkatulot jäävät kokonaan tekijälle käteen ja kulutukseen. Vähäinenkin työ kannattaa ottaa vastaan. Mainittakoon vielä, että ruoan arvonlisävero on Britanniassa 0% ja Suomessa 14%. Jälleen yksi tekijä, jolla vähennetään paineita sosiaalitoimelta. Ehkä myös kirjoittajan esittämä lähdevero pienille tuloille helpottaisi, kunhan lähdeveroprosentti on erittäin alhainen, 15% on jo liikaa.

     

     

     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia