Liialliselle lähimmäisen tuelle määräytyvät perintö- ja lahjaverot ovat suomalaisten eniten karsastamia veroja. Yli puolet (52 %) suomalaisista alentaisi perintö- ja lahjaveroa, kolmannes (31 %) jopa tuntuvasti. Vain 13 prosenttia suomalaisista kiristäisi perintöveroa. Kolme kymmenestä (30 %) pitäisi veron nykyisellään, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Perintöveron alentaminen saa tukea sekä hallitus- että oppositiopuolueiden äänestäjiltä. Hallituspuolueiden äänestäjistä kaksi kolmesta (64 %) kannattaa perintöveron keventämistä.

”Suomalaisten toive perintöveron alentamisesta antaa hallitukselle selvän viestin käynnissä olevaan verosta luopumista koskevaan selvitystyöhön”, kommentoi EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tuloksia.

Voimakkaimmat kevennystoiveet paikantuvat 36–55-vuotiaisiin suomalaisiin, joita perintövero todennäköisimmin koskettaa henkilökohtaisesti. Perintövero koetaan usein epäreiluksi, sillä sen maksaminen aiheuttaa usein käytännön hankaluuksia. Näin käy erityisesti silloin, kun peritty omaisuus ei ole rahaa, vaan esimerkiksi kiinteistöjä tai osakkeita. Pahimmassa tapauksessa peritty omaisuus täytyy myydä perintö- ja lahjaveron maksamiseksi.

Mikäli perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se korvattaisiin hallitusohjelman mukaan perintönä tai lahjana saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella Ruotsin mallin mukaisesti.”Yritysten häiriöttömän toiminnan ja kotimaisen omistajuuden tukemiseksi on olennaisen tärkeää, ettei perintö- ja lahjavero muodostu esteeksi sukupolven vaihdoksille yritystoiminnassa”, päättää Kujanpää.