Makrotalouskatsaus maaliskuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Source: http://www.ism.ws

Reaalitalous kasvaa ja elvyttäviä toimia puretaan, mutta ensimmäiset osakesijoittajat näkevät jo merkkejä suhdannehuipun lähestymisestä. Maaliskuulta odotetaan kuitenkin (piksun kyselyn mukaan) lämmintä kevätaurinkoa sijoittajille.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden sentimenttien parantuminen on jo pysähtynyt Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. USA:ssa ja Euroalueella näkymät sen sijaan edelleen paranevat.

Kuluttajien luottamuksen paraneminen on pysähtynyt sekä USA:ssa että Euroopassa ja tämän me olemmekin jo huomanneet esimerkiksi siitä, että myös pörssikurssit hengähtävät. Kuluttajien ja sijoittajien tunnelmat ovat viime aikoina kulkeneet melko lailla samaa tahtia – sijoituspäätöksiä  tekevät ihmiset, jotka omassa elämässään ovat kuluttajia.   

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkät korot eivät enää ole nousseet ja keskuspankit (esim. USA) ovat voineet turvallisesti purkaa pitkiä korkoja alhaalla pitänyttä elvyttävää keskuspankkilainoitusta. Tältäkin osin tilanne on nyt normalisoitumassa ja keskuspankit keskittynevät jatkossa vain lyhyen rahan tarjonnan varmistamiseen.

Keskuspankkien määräämät lyhyet korot pysynevät vielä pidemmän aikaa alhaalla, aivan kuten keskuspankit avoimesti asiasta kertovat.

IMf on kehoittanut keskuspankkeja suhtautumaan aiempaa huolettomammin nyt viriämässä olevaan lievään inflaatioon. Samaa on ehdottanut myös tohtori Jarkko Peltomäki ja nyttemmin myös osa vaikutusvaltaista talouslehdistöä kuten "The Economist". Matalan inflaation ja deflaation kausilla on tilastollista yhteyttä alhaiseen bruttokansantuotteen kasvuun ja maltillisen inflaation (2…4%) tervehdyttävistä vaikutuksista on leviämässä konsensusta.

Reaalitalous

Talouskasvu on nyt lähtenyt joka puolella käyntiin ja joissakin kehittyvissä maissa talouskasvu on jo saavuttanut huippunsa.

Valtioiden elvytystoimien kääntöpuoleen, valtion velan kasvuun, on kiinnitetty laajaa huomiota ja huomio on luonnollisesti tuonut esille mustat lampaat ja tuhlaajapojat, joiden valtionvelka on kaikkein huolestuttavinta tasoa. Parrasvaloihin on päässyt Kreikka, jonka valtionvelka on kaikkein huolestuttavin ja jossa hallinto on menettänyt kansalaisten luottamusta niin, että korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on vaikeaa. Hallitseminen tarvitsee luottamusta – ja luottamusta omaan hallintoon puuttuu kreikkalaisilta. Ongelma kannattaa kuitenkin asettaa mittasuhteisiinsa. Kreikan koko bruttokansantuote (noin 350 Mrd$) vain noin puolet siitä mitä hiljattain pelastettujen kiinteistörahottajien FreddieMac ja FannieMae taseet (500…600 Mrd$ /kpl) eikä Kreikan koko vaihtotaseen vaje (50Mrd$) ole sen suurempi kuin näiden kummankin yrityksen käyttökate. Rahallisesti ongelma ei ole siis maailmantalouden kannalta mikään varsinainen uhka – sen sijaan tilanne on Euroaluueen kannalta kiusallinen. Ja ongelman hoidon tekee vaikeaksi kreikan hallinnon horjuva asema ja kehno kyky johtaa maataan ja toimia kansallisen identiteetin kulmakivenä, johon kreikkalaiset voisivat luottaa. Veroja on vaikea korottaa jos kansalaiset eivät näe hallintoaan arvokkaana ja luottamuksen arvoisena. 

Onneksi Kreikan luottokelpoisuuden horjuminen on laskenut Euron arvoa ja nostanut Suomen kilpailukykyä reippaasti ylöspäin.   Siis myös jotain hyvää tässä katastrofissa.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuus on nyt tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen rauhoittunut ja tammikuussa alkanut kurssilasku on pysähtynyt ja markkinat ovat jopa hieman elpyneet.

Kursseja kuitenkin painaa muutama seikka:

• kuluttajien sentimentin paraneminen on pysähtynyt (toivottavasti väliaikaisesti)
• suhdannekierto on tullut vaiheeseen jossa jotkin kehittyvät maat ovat jo saavuttaneet rakenteellisen maksimaalisen kasvunopeuden
• suhdannekierrossa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan ollut havaittavissa yhteiskunnan päätöksenteon viiveistä aiheutuva, hento, kolmen vuoden sykli; olemme kohta jo ohittaneet syklin nousuvaiheen ja ensimmäiset sijoittajat alkavat siksi jo hieman empiä

Suomessa usko tulevaisuuteen on vahva. Pörssikehitystä kehitystä indikoivan Piksu kyselyn mukaan pörssikurssit nousevat maaliskuun aikana. (74% vastaajista uskoo nousuun ja 26% laskuun). Piksun kysely on aiemmin ollut melko luotettavat Suomen markkinoita ennustava indikaattori – toivottavasti ennuste toteutuu tälläkin kerralla.

Makrotalouskatsaus maaliskuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

Source: http://www.ism.ws

Reaalitalous kasvaa ja elvyttäviä toimia puretaan, mutta ensimmäiset osakesijoittajat näkevät jo merkkejä suhdannehuipun lähestymisestä. Maaliskuulta odotetaan kuitenkin (piksun kyselyn mukaan) lämmintä kevätaurinkoa sijoittajille.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden sentimenttien parantuminen on jo pysähtynyt Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. USA:ssa ja Euroalueella näkymät sen sijaan edelleen paranevat.

Kuluttajien luottamuksen paraneminen on pysähtynyt sekä USA:ssa että Euroopassa ja tämän me olemmekin jo huomanneet esimerkiksi siitä, että myös pörssikurssit hengähtävät. Kuluttajien ja sijoittajien tunnelmat ovat viime aikoina kulkeneet melko lailla samaa tahtia – sijoituspäätöksiä  tekevät ihmiset, jotka omassa elämässään ovat kuluttajia.   

Inflaatio, korko ja valuutat

Pitkät korot eivät enää ole nousseet ja keskuspankit (esim. USA) ovat voineet turvallisesti purkaa pitkiä korkoja alhaalla pitänyttä elvyttävää keskuspankkilainoitusta. Tältäkin osin tilanne on nyt normalisoitumassa ja keskuspankit keskittynevät jatkossa vain lyhyen rahan tarjonnan varmistamiseen.

Keskuspankkien määräämät lyhyet korot pysynevät vielä pidemmän aikaa alhaalla, aivan kuten keskuspankit avoimesti asiasta kertovat.

IMf on kehoittanut keskuspankkeja suhtautumaan aiempaa huolettomammin nyt viriämässä olevaan lievään inflaatioon. Samaa on ehdottanut myös tohtori Jarkko Peltomäki ja nyttemmin myös osa vaikutusvaltaista talouslehdistöä kuten "The Economist". Matalan inflaation ja deflaation kausilla on tilastollista yhteyttä alhaiseen bruttokansantuotteen kasvuun ja maltillisen inflaation (2…4%) tervehdyttävistä vaikutuksista on leviämässä konsensusta.

Reaalitalous

Talouskasvu on nyt lähtenyt joka puolella käyntiin ja joissakin kehittyvissä maissa talouskasvu on jo saavuttanut huippunsa.

Valtioiden elvytystoimien kääntöpuoleen, valtion velan kasvuun, on kiinnitetty laajaa huomiota ja huomio on luonnollisesti tuonut esille mustat lampaat ja tuhlaajapojat, joiden valtionvelka on kaikkein huolestuttavinta tasoa. Parrasvaloihin on päässyt Kreikka, jonka valtionvelka on kaikkein huolestuttavin ja jossa hallinto on menettänyt kansalaisten luottamusta niin, että korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on vaikeaa. Hallitseminen tarvitsee luottamusta – ja luottamusta omaan hallintoon puuttuu kreikkalaisilta. Ongelma kannattaa kuitenkin asettaa mittasuhteisiinsa. Kreikan koko bruttokansantuote (noin 350 Mrd$) vain noin puolet siitä mitä hiljattain pelastettujen kiinteistörahottajien FreddieMac ja FannieMae taseet (500…600 Mrd$ /kpl) eikä Kreikan koko vaihtotaseen vaje (50Mrd$) ole sen suurempi kuin näiden kummankin yrityksen käyttökate. Rahallisesti ongelma ei ole siis maailmantalouden kannalta mikään varsinainen uhka – sen sijaan tilanne on Euroaluueen kannalta kiusallinen. Ja ongelman hoidon tekee vaikeaksi kreikan hallinnon horjuva asema ja kehno kyky johtaa maataan ja toimia kansallisen identiteetin kulmakivenä, johon kreikkalaiset voisivat luottaa. Veroja on vaikea korottaa jos kansalaiset eivät näe hallintoaan arvokkaana ja luottamuksen arvoisena. 

Onneksi Kreikan luottokelpoisuuden horjuminen on laskenut Euron arvoa ja nostanut Suomen kilpailukykyä reippaasti ylöspäin.   Siis myös jotain hyvää tässä katastrofissa.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuus on nyt tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen rauhoittunut ja tammikuussa alkanut kurssilasku on pysähtynyt ja markkinat ovat jopa hieman elpyneet.

Kursseja kuitenkin painaa muutama seikka:

• kuluttajien sentimentin paraneminen on pysähtynyt (toivottavasti väliaikaisesti)
• suhdannekierto on tullut vaiheeseen jossa jotkin kehittyvät maat ovat jo saavuttaneet rakenteellisen maksimaalisen kasvunopeuden
• suhdannekierrossa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan ollut havaittavissa yhteiskunnan päätöksenteon viiveistä aiheutuva, hento, kolmen vuoden sykli; olemme kohta jo ohittaneet syklin nousuvaiheen ja ensimmäiset sijoittajat alkavat siksi jo hieman empiä

Suomessa usko tulevaisuuteen on vahva. Pörssikehitystä kehitystä indikoivan Piksu kyselyn mukaan pörssikurssit nousevat maaliskuun aikana. (74% vastaajista uskoo nousuun ja 26% laskuun). Piksun kysely on aiemmin ollut melko luotettavat Suomen markkinoita ennustava indikaattori – toivottavasti ennuste toteutuu tälläkin kerralla.