Mallisalkkuja muualta II: Täysin avoimia rahastoja

Ideoita omaan salkkuun voi myös etsiä sijoitusrahastoista. Mukavimpia tässä suhteessa ovat tietenkin sellaiset rahastot jotka avaavat koko salkun sisällön kaikkien nähtäväksi. Yksi tunnetuimmista on Skagen – rahastoyhtiö.

 

Kristoffer Stensrudin ylläpitämä Kon-Tiki rahasto sijoittaa mailmanlaajuisesti aliarvostettuihin ja – analysoituihin yrityksiin, painottaen kasvumarkkinoita. Vuosituotto vuoden ajalle 29.67%. Salkun sijoitukset näkyvät (toki viiveellä) salkkusivulla.

Vastaava politiikka on myös Suomalaisella Selgissonilla. Yrityksellä on useampia salkkuja erilaisiin tarkoituksiin. Tunnetuin lienee Anders Oldenburgin hoitama Phoebus ,joka sijoittaa pääosin Suomeen pienellä kansainvälisellä mausteella, ja jonka vuosituotto on 27.32%. Salkun sijoitukset ovat niinikään näkyvissä salkkusivulla. Myös muut Seligssonin salkut on avattu vastaavalla tavalla.

Muitakin esimerkkejä varmaan löytyy.

Onko rahaston sisällön kaiveleminen väärin? Ei minusta, niin kauan kuin  käyttää niitä vain idealähteenä, mutta sijoituspäätös edelleen on oman harkinnan tulos. Sensijaan suora kopiointi on jo melko arvelluttavaa.

Olen lisäksi melko vakuuttunut että myös ammatti-salkunhoitajat seuraavat menestyvien rahastojen sisältöä. Miksi se olisi yksityis-sijoittajilta kiellettyä? Lisäksi todella kansainvälisesti sijoittavan rahaston kopioiminen vaatii paljon vaivaa ja melko ison salkun.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten