Markkinoiden riitasointuja

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Markkinoilla on mielenkiintoinen tilanne, kun Yhdysvalloissa osakeindeksit rikkoivat rivakasti uusia ennätyksiä setelirahoituksen rytmissä. Samaan aikaan Euroopan talous oireilee yhä velkavetoisen kulutuksen jälkeistä krapulaa, nyt myös Saksan talouden hidastaessa. Ja rakkailla kotimarkkinoilla pääministeri väläyttelee uusia veronkorotuksia, yritykset jatkavat leikkauksia ja kuluttajien ostovoima on sulatettu kalliisiin asuntoihin ja kiristyviin lainaehtoihin. Euroopan hidastaessa odotukset ovatkin suunnattu itään, jossa Kiinan kasvuvauhdin toivotaan ruokkivan myös hidastuvaa länttä. Toistaiseksi vauhti on pitänyt, vaikka kasvun hidastumista on havaittavissa myös Kiinassa.

Vuodenvaihteen lähestyessä tilanne on mielenkiintoinen pohdittaessa omaa salkkua, tulevan vuoden painotuksia ja riskitasoa. Korkotason ollessa poikkeuksellisen matala on vaikea olla poissa osakemarkkinoilta, vaikka yleinen epävarmuus ja osakkeiden lähiaikojen vahva hintakehitys kasvattavat pelkoja ja lisäävät riskiä, etenkin voimakkaasti nousseilla markkinoilla. Tilanne ei parane merkittävästi haettaessa vaihtoehtoja osakkeille. Raaka-aineiden hinnat pysyttelevät alhaalla kunnes talous alkaa vahvistua, eikä kultaankaan voi tällä hetkellä luottaa. Lisäksi Suomessa huoneisto- ja kiinteistökaupat ovat jäissä ja tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida. Nykytiedon valossa asuntomarkkinoilla lasku onkin todennäköisempää kuin nousu.

Kurssinousun jälkeisen epävarmuuden keskellä markkinoilta tulee myös yllättäviä viestejä. Odottamatonta oli Kreikan luottoluokituksen nosto, joko poliittisen paineen vuoksi tai sitten euromaiden takausten ansiosta. Oli syy mikä tahansa, pientä positiivista pilkettä povataan tämän perusteella, mutta vasta vuodeksi 2015. Samalla Espanjan ja Irlannin irrottautuminen tukiohjelmista ja valmistautuminen rahoitusmarkkinoille palaamiseen valaa vähitellen uskoa Eurooppaan. Tosin ainakin Espanjassa työttömyys on yhä edelleen huippulukemissa. Positiivista virettä tulevalle vuodelle tukee Yhdysvalloissa odottamaton ja ripeä ISM-indeksin nousu. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole välttämättä samoilla linjoilla, sillä ISM-indeksin julkistamisen kanssa samoihin aikoihin Yhdysvalloissa järjestettävän Black Friday -myyntikampanjan tulos oli pettymys. Kampanjan tulos osoitti kuluttajien epävarmuutta tulevasta.

Yhdysvaltojen korkeat osakekurssit ja epävarmat kuluttajat pistävät miettimään markkinoiden todellista tilaa: onko kyseessä yhä setelirahoituksella ajettu nousu, jolle ei vielä löydy kantavaa pohjaa? Toistaiseksi kallistun itse tässä enemmän Robert Shillerin pessimismiin kuin yhä jatkuvaan nousuun. Euroopassa osakemarkkinoiden tilanne voi olla hieman maltillisempi, mutta samalla Euroopassa kriisin hoito ja markkinoihin vaikuttavat poliittiset päätökset ovat olleet tempoilevia ja lisänneet epävarmuutta.

Mietittäessä tulevaa vuotta 2014 vastaan tulee vain se tosiasia, että ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Ehkäpä ristiriitaiset viestit kertovat, että tulevasta vuodesta voi tulla lähinnä hengähdystauko markkinoiden odotellessa samalla pientä kasvua vuodelle 2015. Yksi asia on kuitenkin selvä; politiikalla ja poliittisilla päätöksillä tulee olemaan merkittävä vaikutus sijoitustuottoihin edelleen vuonna 2014, ainakin kotimarkkinoilla Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Rauhallista joulua ja hyviä sijoituksia vuodelle 2014!

Lisätietoja:

Talouselämä – Kreikan luottoluokituksen nosto

USA:n teollisuustuotannon ISM-indeksi nousi ripeästi

Business Insider – Nobelisti Shiller varoittaa kuplavaarasta USA:ssa

CNN – Black Fridayn myynti oli pettymys

Taloussanomat – Saksan teollisuustuotanto oli pettymys

Taloussanomat -Kiinan teollisuustuotannon kasvu hidastui

Lue Punaisen mukin blogia.

7 thoughts on “Markkinoiden riitasointuja

  1. Osakkeissa alkaa olla hinnoiteltu valuuttasotaa ja inflaatiota

    Otsikossa tiivistyy ajatus, jota olen jonkin aikaa päissäni (ihan selvin päin kuitenkin) pohtinut.

    Tässä sekalainen lista erilaisia pääosin intuitiivisia perusteluja (jos joku kaipaa enemmän lähteitä, voin yrittää etsiä):

    USA on valtavasti velkaa ulkomaille (erityisesti Kiinaan) mutta velka on pääosin dollareina. Tämän velan reaaliarvo puolittuisi kätevästi, jos dollari devalvoituisi puoleen nykyisestä.

    USAssa työmarkkinat ovat vinoutuneet: matalammissa palkkaluokissa on korkeampi työttömyys ja paljon työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneita mutta korkeammissa palkkaluokissa alkaa kohta olla työvoimapulaa. Mm. Handelsbankenin Tiina Helenius on ottanut tämän esille useaan kertaan.

    Dollarin devalvoitumisen haitat USAlle supistuvat ja hyödyt kasvavat sitä mukaa kun palkkataso Meksikossa, Brasiliassa ja Kiinassa nousee ja energiaomavaraisuus nousee. Perustelematon arvaukseni on, ettei USA pahasti kärsisi vaikka dollari olisi devalvoitunut puoleen nykyarvostaan vuonna 2020.

    Tämä on ihan sivujuttu mutta USAn (liuskeöljyyn ja -kaasun perustuvalla) energiaomavaraisuudella tulee vielä olemaan melkoiset vaikutukset Lähi-Idälle ja Venäjälle samoin kuin kasvihuonekaasuille.

    Keskuspankkien taseissa oleva uusi raha on toistaiseksi pääosin padottuina pankeissa mutta on hyvin epätodennäköistä että taseita supistettaisiin vaikka niiden kasvattamista hidastetaankin. Kunhan investoinnit taas käynnistyvät, raha alkaa valua patoaltaistaan talouselämään … inflaatiota kiihdyttämään.

    USAssa pörssien kurssit ovat nousseet jo vuoden 2007 huippujen yläpuolelle eikä tälle näy tai tarvitakaan muuta selitystä kuin setelipaino. Jos otetaan vähän etukenoa ja ajatellaan että 6 vuoden päästä dollarin arvo on vain puolet nykyisestä, huippu ei enää näytä ollenkaan yhtä korkealta.

    Edellä on puhuttu vain USAsta mutta sama pätee niin Japaniin kuin Iso-Britanniaankin. Rahaa on painettu järkyttävät määrät eikä niitä seteleitä olla polttamassa. Japanissa osakekurssit ovat nousseet tänä vuonna 46% samalla kun jeni on devalvoitunut 35%. Japani on astunut inflaation tielle.

    Euroopassa Saksa on kurinalaisuudellaan (Suomihan ei ole ollenkaan kurinalainen, katsotaan vaikka viimeisten 10 vuoden palkankorotuksia) pitänyt toistaiseksi Eurooppaa kireässä lieassa mutta uusi koalitiohallitus tuntuisi antavan enemmän tilaa palkankorotuksille, jotka parantavat saksalaisten duunareiden ostovoimaa ja … kiihdyttävät inflaatiota.

    Inflaatio helpottaisi kaikkien Euroopan ikääntyneiden kansakuntien eläkepommeja: vaikka eläkkeiden kertymiskaavat reagoisivatkin 100% kuluttajahintainflaatioon niin ainakaan Suomessa ne eivät reagoi kuin pieneltä osin palkkainflaatioon.

    Vaikka EKP ei vielä ole tehnyt mitään, inflaatiota nousee esiin täälläkin ja korkojenkin nousua on havaittavissa (jos tarkastelee esim. 6 kk jaksoa 1.7.2013 alkaen).

    Ennustan että FED päättää ensi viikolla jatkaa edelleen rahan painamista lähes entisellä mutta Yellenin lupausten mukaisesti hieman hidastuvalla vauhdilla.

    Sen jälkeen EKP:lle ei jää juuri muita vaihtoehtoja kuin lähteä mukaan valuuttasotaan, joka pyörähtää pallon ympäri muutamia kierroksia ennen kuin uusi status quo saavutetaan.

    Yhteenveto: Euro ja dollari pariteettiin alle 10 vuodessa, kumpikin on silloin enintään 50 senttiä !

    1. Inflaatio tulee

      Kiitos hyvästä täydennyksestä ja näkemyksestä, olen samoilla linjoilla. Oma näkemykseni ei ole vielä kirkastunut sen suhteen, että miten nopeasti ja voimakkaasti inflaatio ajaa lopulta läpi ja

      karkaako mopo käsistä vai ei.

      Terveisin,

      Mika Huhtamäki

       

      1. ”Kammottava tilanne” manaa esiin miinuskorkoa

        Tämän päivän kirjoitteluumme ei tarvinnut kauaa odottaa jatkoa.

        Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvisen arvio on julkaistu klo 18:08.

        Muutamia avainlauseita:

        … ohjauskoron lasku nollaan yhdistettynä negatiiviseen talletuskorkoon, valuuttainterventioihin ja … vakuutteluihin koron pysymisestä alhaalla

        EKP:n tähän mennessä tekemät pitkäaikaiset LTRO-rahoitusoperaatiot eivät ole hyödyttäneet reaalitaloutta toivotusti …

        Tärkeintä olisi varmistaa rahoituksen kanavoituminen pankeista …

        Myös tabuna pidetyt QE:t eli suorat valtionlainojen ostot voisivat tulla kyseeseen, samoin kuin muiden arvopapereiden ostot …

      2. Karkaako mopo vai ei?

        Kyseisessä artikkelissa oli pelottavia arvioita vai pitäisikö sanoa arvauksia. Lainasit artikkelista hyvät kohdat, lisäksi täytynee vielä nostaa mahdolliset käänteiset vaikutukset, joihon jutussa viitattiin (lisättynä omilla arvauksilla mahdollisista seurauksista):

        Kuluttajat:

        Matti meikäläisten tileillä miinuskorkoa tuskin kokeiltaisiin, koska yksityisasiakkaat tyhjentäisivät helposti tilinsä.

        -> Itse aiheutettu  kuluttajien bank run ja käteiseen siirtyminen, lisää polttoainetta harmaan työn tarjoajille kasvaneen käteisen käytön myötä?

        Yritykset ja kuluttajat:

        ”Pankit siirtäisivät kustannuksiaan lainamarginaaleihin, eli lainat kallistuisivat koronlaskusta huolimatta”. Tämä voisi hyydyttää lainakysyntää, eli päinvastoin kuin toivottiin.

        Yritysten tileille negatiivinen korko voitaisiin mätkäistä, koska maksuliikenteen hoitaminen vaatii niitä pitämään rahat tileillä.

        -> Vahvan kassan omaavien yritysten varoista osa kanavoituisi muihin instrumentteihin -> Osakkeet, valuutat, jne?

        -> Asunto- ja autokauppa jarruttaisi Suomessa entisestään korkojen nousun ja kohoavan verotuksen myötä.

        Terveisin,

        Mika Huhtamäki

         

         

         

      3. Käteistaloudesta

        Itse käytän muovirahaa vain Amazonilla ja vastaavissa paikoissa ja muuten nojaan käteiseen autoa pienemmissä ostoissa. "Palvelu"maksujen jälkeen korko on jo kauan ollut negatiivinen, joten parin donan käteispossa ei ole epätaloudellista.

      4. FED:ltä ei karannut mopo mutta miten pitävä on EKP:n sarviote

        FED:n varovainen QE-höyläyspäätös oli täysin tämän saman keskustelun aiemmassa kommentissa olleen ennusteeni mukainen:

        Ennustan että FED päättää ensi viikolla jatkaa edelleen rahan painamista lähes entisellä mutta Yellenin lupausten mukaisesti hieman hidastuvalla vauhdilla.

        Keskustelussa aiemmin esillä olleeseen inflaation palatakseni, FED:n päätös aloittaa hidas "tapering" on inflaation kannalta parempi kuin QE:n jatkaminen yhtään pidemmälle täyttä vauhtia.

        Nordean valvomisvuorossa ollut analyytikko Johnny Bo Jakobsen  kuitenkin odottaa inflaation kiihtyvän

        A real funds rate close to zero when the economy is back at full employment would be unprecedented since Fed Chairman Paul Volcker started to slay the inflation dragon in the early 1980s.

        This is a clear indication of the Fed’s efforts to stimulate economic activity by generating lower real rates by pushing up inflation expectations with a credible commitment to a policy that, in the future, will no longer be optimal. Krugman has referred to such an approach as “credibly promising to be irresponsible.”

        USD on vahvistunut piirun verran illan mittaan EURoon verrattuna – toivottavasti FED:n numeronpyörittäjät ovat osanneet mallittaa maailmantaloutta niin hyvin että päätökset riittävät EKP:lle.

      5. Harvardin tutkijat Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhart

        … inhorealisteina Talouselämän uutisjutussa

        Lainaan tähän vain pari lausetta jotta yhteys kommentoituun tekstiin selviää:

         

         Länsimaiden velka suhteessa kansantuotteeseen on paisunut korkeimmalle tasolleen 200 vuoteen. Selvityksen mukaan länsimaat tarvitsevat nyt velkaleikkauksia, korkeampaa inflaatiota ja jonkinlaista "talletusveroa", joka voi nipistää tallettajien varoja useilla eri tavoilla enemmän tai vähemmän suorilla tavoilla. 

         

        Lisätään tähän nyt vielä originaalikin johon myös Kauppalehden juttu samasta aiheesta viittaa.

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki