Oma kommenttini tuloskaudesta

Sijoittaminen

Kuten olen aiemmin sanonut, en välttämättä jaksa aina olla hirveän kiinnostunut pelkistä tuloksista, vaan enemmänkin siitä, miten markkinat tuloksiin REAGOIVAT.

On nimittäin niin, että pitkällä juoksulla yksi kvartaali ei maailmaa mullista, jos kyse ei ole isommasta käänteestä, kuten esim. Nokian osalta saattaa olla kyse. Silloin kvartaaleja kannattaa seurata tavallistakin tarkemmin.

En liioin välttämättä allekirjoita lausetta ”markkinat pettyivät tulokseen”. Sellainenkin kuin konsensusennuste on olemassa ja se kai ”markkinoitten” tunnelmia kuvastaa.

Ja kuten tiedämme, tulokset ovat tänä kesänä olleet hyvät ja suurelta osin ylittäneet odotukset ja kuitenkin olen laskenut puolisen tusinaa ristiriitaista reaktiota eli odotuksia parempi tulos ja kurssin lasku.

En innostu selitykseen yhden rivin kyseenalaisesta kohdasta – kauneusvirheestä – tyyliin ”liian isot / pienet varastot” (ennen julkistusta kaikki oli periaatteessa epävarmaa), tai selitykseen ”aina kurssit heiluvat”, sillä odotuksia paremman tuloksen antajat ovat monta kertaa olleet päivän suurimpia laskijoita, joten sopii kysyä, mikä mättää.

Sijoittajat jaetaan kahteen kastiin, tekniseen analyysiin nojaaviin lyhytaikaisempiin sijoittajiin ja ns. fundamentalisteihin. Tämä jälkimmäinen ryhmä saattaa jopa noudattaa opinkappaletta ”unohda pörssikurssit” ja tsekkaa salkkunsa sisältöä nimenomaan tulosjulkistusten yhteydessä ja tässä kohdin havahtuu kohonneiden kurssien takia kovin suuriin tuotto-odotuksiin ja myy. Juuri fundamentalismiin suurimpien instituutioiden salkut pääosin nojaavat eli sieltä suuret myyntitoimeksiannot ovat peräisin. Toisaalta toki myös tulosjulkistus antaa sisäpiirille riidattomimman tilaisuuden myyntiin. Tällöin kyseessä ei tarvitse olla bankrotin odotus, vaan halu tasapainottaa salkkua.

Ja kuten olen aiemmin sanonut, näitä arvioimiani ylilyöntejä kyttään ja niihin olen reagoinut ostoin. Kurssilaskut ovat ylittäneet säännöllisesti ne paljon puhutut osinkotuotot.

Jos itse tuloskaudesta pitää jotain sanoa, se on koko koronavaiheen aikana ollut minulle yllätys, miten tehokkaasti yritykset reagoivat muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja ovat sitä päinvastoin osanneet hyödyntää.

Ero 2007-2009 finanssikriisiin on kovin suuri, silloinhan ei ollut mitään ulkopuolista, todellista koronan tapaista syytä, vaan markkinat vain heräsivät siihen, ettei keisarilla ollutkaan vaatteita eli arvostukset olivat nousseet liian korkealle. Ko. aikana niin yritykset kuin julkinen sektori möhlivät parhaansa mukaan. Olen aina halunnut muistuttaa, että yrityksen ilmoittamalla osingonjakopolitiikalla sopii lähinnä pyyhkiä jotain ruumiinosaa – vaikkapa suupieliä – sillä yritykset 2009 keväällä pahensivat tilannetta sulkemalla tai suuresti kiristämällä osingonjakoa tilanteessa, jossa likviditeetti oli tiukalla ja tunnelmat synkät. On niistä ajoista näemmä jotain opittu.

kvartaali tulos

4 thoughts on “Oma kommenttini tuloskaudesta

  1. Minä teen toisinaan juuri niin kuin Juha sanoo. Myyn sellaista osaketta joka on noussut paljon. Jos jonkin osakkeen paino salkussani nousee paljon yli terveenä pitämäni rajan niin vähennän huolimatta siitä että kyseisen yrityksen näkymät ovat hyvät.

    Onko tämä tapani järkevä. Ei, jos haluaa mahdollisimman suurta voittoa. Mutta jos tavoittelee kohtuullisen hyvin hajautettua ja vakaata salkkua niin tämä salkun tasapainottaminen on ihan ok.

    Ajoitan kaupankäyntiäni aika paljon noihin osareihin. Silloin on uutta tietoa. Taidan tässäkin suhteessa noudattaa Juhan kuvailemaa fundasijoittajan arkkityyppiä.

  2. Ristiriitaisia reaktioita on tosiaan tullut. Esimerkiksi Tokmanni -7%. Mutta ei sen tarvitse johtua muusta kuin siitä, että joku taho myy valtavasti osakkeita millä hinnalla hyvänsä. Näin oli Tokmannin kohdalla. Viimeistään ensi kuun vaihteessa selviää kuka on myynyt.

    Ei yksi kvarttaali paljon minuakaan kiinnosta. Käytän vain sitä koko vuoden tulosennusteitteni tarkentamiseen.

    1. Kesko vs. Tokmanni
      Salkkuni eräs isoimmista kohteista on Keskon K-osakkeet. Kesko on ollut jo pidempään eräiden pankkien myy-listalla, ei bankrotin, vaan liian kovan hinnan vuoksi.

      Olen asiaa pähkäillyt. K-sarja on A:ta halvempaa ja Kesko pärjännee tyydyttävästi verkossakin, toisin kuin Tokmanni, jolle osta-suosituksia on siunaantunut. Mutta tosiaan Tokmannin lasku sai minut tsiigaamaan arvostuslukuja us. paikasta, kyllä Tokmanni on halvempi, joskin omasta mielestäni myös labiilimpi kohde, halpahalli. Eli hiukka ostin Tokmannia ja hiukka myin Keskoa.

  3. Keskon K-osakkeista en ole kuullutkaan, mitä ne ovat? Yhtiön mukaan sillä on vain A- ja B-osakkeita.

    ”Kesko Oyj:n osakekanta on jaettu A- ja B-osakesarjoihin. Osakkeiden yhteismäärä on 400 079 008 kpl, josta A-osakkeita on 126 948 028 kpl (31,7 %) ja B-osakkeita 273 130 980 kpl (68,3 %).”

    Minä ihmettelen taas sitä miksi äänivaltaisempi A-osake on aina halvempi kuin B? A:ta vaihdetaan vähemmän kyllä mutta kuitenkin ihan kohtuullisia määriä. Ja samat osingot.

    Kesko on minulla (turhan) pieni sijoitus, vain 1% salkusta. Tokmannia on enemmän, 2,1%.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com