Oppia yritystaloudesta Euro-kriisiin

Euroalueen taloudellinen kriisi vastaa tilannetta, jonka yritykset kohtaavat aika ajoin elinkaarensa kuluessa. Poliitikkojen päättämät korjaavat toimenpiteet kriisistä selviämiseen julkistaloudessa tuntuvat poikkeavan suuresti yritysjohtajien käyttämistä keinoista. Siinä, missä nykyiset europoliitikkomme uskovat korjaavien ratkaisujen löytyvän eskaloimalla ongelmat "ylös" EU-, EKP- ja IMF-tasolle, viisaat yritysjohtajat delegoivat ratkaisuvastuun "alas" niihin liiketoimintayksiköihin ja osaorganisaatioihin, joissa ongelmat esiintyvät. Mikäli ratkaisuja ei näin löydetä ongelmalliset toiminteet irrotetaan yrityksestä, mikä usein, yllättävää kyllä,  johtaa irrotettujen osien parempaan toimintaan uudessa, niille sopivammassa viitekehyksessä.

Euroalueen hyvänä yritysverrokkina voidaan pitää Nokia Siemens Networks:iä (NSN), joka vastikään ilmoitti merkittävistä liiketoiminnan tervehdyttämistoimista. NSN syntyi Nokia Networks:in ja Siemens Communications:in yhteenliittymänä vuoden 2007 huhtikuussa. Tämän integraation tarkoituksena oli luoda telekommunikaatioalan voimakeskittymä, joka tavoittelisi markkinajohtajuutta. Neljän vuoden yrittämisen, liikevaihdon merkittävän pienenemisen ja markkina-aseman rapautumisen jälkeen NSN päätti luopua alkuperäisestä tavoitteestaan ja keskittyä kilpailukykyiseen ja tulevaisuudessa kasvavaan osaan liiketoiminnastaan. Loput liiketoiminta-alueet "itsenäistetään" joko osaksi muita alan yrityksiä tai tarjotaan ostettaviksi toimivalle johdolle.

EU, ja sen osana euroalue, on tavoitellut johtoasemaa maailman taloudessa. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu vaan Eurooppa jää kilpailukyvyssä USA:n, Kiinan ja Aasian (esim. Korea) kelkasta. Olisiko nyt hyvä aika tunnustaa tosiasia, ettei Eurooppa muodosta riittävän homogeenista alustaa menestyvälle yhteiselle suuryksikölle ja keskittyä pienempien alueellisten klustereiden tiiviiseen ja terveeseen yhteistyöhön niiden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Esimerkkinä  tällaisesta "itsenäistämisestä" voisi olla Pohjoismaat Nordek-yhteenliittymänä.

Omat kokemukseni yritysjohtamisesta kriisitilanteessa, ja muulloinkin, puoltavat ongelmien ja tarpeiden ratkaisemiseen paikallisella tasolla ja tavalla, ei eskaloimalla niitä pääkonttoriin.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin