Osakekurssit ja BKT
Jostain tuntuu pesiytyneen yksioikoinen käsitys, että yksittäisen valtion kansantalouden kasvulla – BKT kasvulla – olisi yksioikoinen yhteys osakekursseihin. Näin ei suinkaan ole ainakaan suoraviivaisesti.
Omalta osaltani olen olettanut, että osakemarkkinoita käsitelevän lainsäädännön kehittyneisyys olisi paljon voimakkaammin (pörssi)yhtiöiden kurssikehitykseen vaikuttava tekijä. Tämäkään ei taida pitää paikkaansa, sillä jonkun maan vapauttaessa rahamarkkinoitaan ulkomaiselle pääomalle, usein samalla sallitaan kotimaisen pääoman hakeutuminen ulkomaille, jolloin nämä vaikutukset kumoavat toisensa.
Mutta tuosta BKT:n (tai teollisuustuotannon, josta on kuukausitilastoa)ja osakemarkkina suhteesta, ohessa erään tutkimuksen kirjallisuusosasta poimittuja mainintoja ko. asiasta. Kirjoitukset on ryhmitelty maittain:
1. USA
Chen, Roll and Ross (1986), makroluvuilla ml. industrial production, on vaikutusta
Burmeister and Wall (1986), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
Abdullah and Hayworth (1993), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
2. UK
Poon and Taylor (1991), makroluvuilla ei vaikutusta
Clare and Thomas (1994), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
Priestley (1996), makroluvuilla on vaikutusta, ml teollisuustuotanto
Mutta vaikuttavimmiksi makrotekijöiksi nousee mm. korkotaso, korkokäyrät, vaihtotase ja rahan tarjonta ei teollisuustuotanto.
3. Japani
Hamao (1988), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
Brown and Otsuki (1990), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
4a) Kehittyvät maat
Tässä joukko tutkimuksia, joissa monissa on BKT ollut mukana, mutta sen merkitsevyyttä ei ole mainittu
Singapore / Maysami and Koh (2000)
Indonesia, Malaysia, Philippines, Singapore, and Thailand / was the main purpose of Wongbangpo and Sharma (2002).
Asian-Pacific selected countries of Malaysia, Korea, Thailand, Hong Kong, Japan and Australia / Mahmood and Dinniah (2009)
Filippiinit / Bailey and Chung (1996), makroilla ei vaikutusta
Kreikka / Niarchos and Alexakis (2000), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna
Mohammad, Hussain and Ali (2009), makroilla on vaikutusta mutta teollisuutuotano ei mukana
Tursoy, Gunsel and Rjoub (2008), makroluvuilla on vaikutusta, mutta tuotantoa ei mainittu
4b) Kehittyvät maat joissa on todettu erityistä tuotannosta
Turkki / Kandir (2008), joillain makroluvuilla on vaikutusta, mutta tuotannolla ei
Malesia / Tan, Loh and Zainudin (2006), todettu positiivinen riippuvuus: except industrial production index coupled with a positive coefficient.
Eli yhteenvetona: teollisuustuotannon tai BKT:n ja osakemarkkinoiden välinen suhde on vain harvoin ollut tutkimuksen kohteena. Todisteen tuotannon vaikuttavuudesta kursseihin ovat vähäisiä. Syynä voisi olla se, että muilla makrotalouden luvuilla (korkotaso, korkokäyrät, vaihtotase ja rahan tarjonta ym) on merkittävämpi vaikutus kursseihin, joten mielenkiinto on suuntautunut niihin etenkin nyt ja kehittyvillä markkinoilla.
Menisikö asia jotenkin niin
Menisikö asia jotenkin niin että yritysten tekemät tuotteet yhteensä ovat lähellä samaa käsitettä kuin bruttokansantuote. Eli yritysten liikevaihtojen summa on verrannollinen bruttokansantuotteeseen.
Jos siis bruttokansantote kasvaa niin yritysten liikevaihdot kasvavat. Liikevaihto ei kuitenkaan ole ainoa seikka joka vaikuttaa yritysten arvostustasoihin. Lyhyellä aikavälillä monet muut seikat ovat yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä.
”Omalta osaltani olen
"Omalta osaltani olen olettanut, että osakemarkkinoita käsitelevän lainsäädännön kehittyneisyys olisi paljon voimakkaammin (pörssi)yhtiöiden kurssikehitykseen vaikuttava tekijä. Tämäkään ei taida pitää paikkaansa, sillä jonkun maan vapauttaessa rahamarkkinoitaan ulkomaiselle pääomalle, usein samalla sallitaan kotimaisen pääoman hakeutuminen ulkomaille, jolloin nämä vaikutukset kumoavat toisensa."
Tämä vaikutusten kumoutuminen ei mielestäni vesitä sitä tosiseikkaa, että osakemarkkinoiden lainsaadännön / pörssilainsäädännön kehittyneisyys voisi olettaa pienenetävän kaikkiin markkinoiden osakkeisiin liittyvää riskiä ja sitä kautta nostaa myös hintaa.