Osakekurssit ja BKT

Jostain tuntuu pesiytyneen yksioikoinen käsitys, että yksittäisen valtion kansantalouden kasvulla – BKT kasvulla – olisi yksioikoinen yhteys osakekursseihin. Näin ei suinkaan ole ainakaan suoraviivaisesti.

Omalta osaltani olen olettanut, että osakemarkkinoita käsitelevän lainsäädännön kehittyneisyys olisi paljon voimakkaammin (pörssi)yhtiöiden kurssikehitykseen vaikuttava tekijä. Tämäkään ei taida pitää paikkaansa, sillä jonkun maan vapauttaessa rahamarkkinoitaan ulkomaiselle pääomalle, usein samalla sallitaan kotimaisen pääoman hakeutuminen ulkomaille, jolloin nämä vaikutukset kumoavat toisensa.

Mutta tuosta BKT:n (tai teollisuustuotannon, josta on kuukausitilastoa)ja osakemarkkina suhteesta, ohessa erään tutkimuksen kirjallisuusosasta poimittuja mainintoja ko. asiasta. Kirjoitukset on ryhmitelty maittain:

1. USA

Chen, Roll and Ross (1986), makroluvuilla ml. industrial production, on vaikutusta

Burmeister and Wall (1986), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

Abdullah and Hayworth (1993), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

2. UK

Poon and Taylor (1991), makroluvuilla ei vaikutusta

Clare and Thomas (1994), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

Priestley (1996), makroluvuilla on vaikutusta, ml teollisuustuotanto

Mutta vaikuttavimmiksi makrotekijöiksi nousee mm. korkotaso, korkokäyrät, vaihtotase ja rahan tarjonta ei teollisuustuotanto.

3. Japani

Hamao (1988), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

Brown and Otsuki (1990), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

4a) Kehittyvät maat

Tässä joukko tutkimuksia, joissa monissa on BKT ollut mukana, mutta sen merkitsevyyttä ei ole mainittu

Singapore / Maysami and Koh (2000)

Indonesia, Malaysia, Philippines, Singapore, and Thailand / was the main purpose of Wongbangpo and Sharma (2002).

Asian-Pacific selected countries of Malaysia, Korea, Thailand, Hong Kong, Japan and Australia / Mahmood and Dinniah (2009)

Filippiinit / Bailey and Chung (1996), makroilla ei vaikutusta

Kreikka / Niarchos and Alexakis (2000), makroluvuilla on vaikutusta, tuotantoa ei mainittuna

Mohammad, Hussain and Ali (2009), makroilla on vaikutusta mutta teollisuutuotano ei mukana

Tursoy, Gunsel and Rjoub (2008), makroluvuilla on vaikutusta, mutta tuotantoa ei mainittu

 

4b) Kehittyvät maat joissa on todettu erityistä tuotannosta

Turkki / Kandir (2008), joillain makroluvuilla on vaikutusta, mutta tuotannolla ei

Malesia / Tan, Loh and Zainudin (2006), todettu positiivinen riippuvuus: except industrial production index coupled with a positive coefficient.

 

Eli yhteenvetona: teollisuustuotannon tai BKT:n ja osakemarkkinoiden välinen suhde on vain harvoin ollut tutkimuksen kohteena. Todisteen tuotannon vaikuttavuudesta kursseihin ovat vähäisiä. Syynä voisi olla se, että muilla makrotalouden luvuilla (korkotaso, korkokäyrät, vaihtotase ja rahan tarjonta ym) on merkittävämpi vaikutus kursseihin, joten mielenkiinto on suuntautunut niihin etenkin nyt ja kehittyvillä markkinoilla.

2 thoughts on “Osakekurssit ja BKT

  1. Menisikö asia jotenkin niin

    Menisikö asia jotenkin niin että yritysten tekemät tuotteet yhteensä ovat lähellä samaa käsitettä kuin bruttokansantuote. Eli yritysten liikevaihtojen summa on verrannollinen bruttokansantuotteeseen.

    Jos siis bruttokansantote kasvaa niin yritysten liikevaihdot kasvavat. Liikevaihto ei kuitenkaan ole ainoa seikka joka vaikuttaa yritysten arvostustasoihin. Lyhyellä aikavälillä monet muut seikat ovat yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä.

  2. ”Omalta osaltani olen

    "Omalta osaltani olen olettanut, että osakemarkkinoita käsitelevän lainsäädännön kehittyneisyys olisi paljon voimakkaammin (pörssi)yhtiöiden kurssikehitykseen vaikuttava tekijä. Tämäkään ei taida pitää paikkaansa, sillä jonkun maan vapauttaessa rahamarkkinoitaan ulkomaiselle pääomalle, usein samalla sallitaan kotimaisen pääoman hakeutuminen ulkomaille, jolloin nämä vaikutukset kumoavat toisensa."

    Tämä vaikutusten kumoutuminen ei mielestäni vesitä sitä tosiseikkaa, että osakemarkkinoiden lainsaadännön / pörssilainsäädännön kehittyneisyys voisi olettaa pienenetävän kaikkiin markkinoiden osakkeisiin liittyvää riskiä ja sitä kautta nostaa myös hintaa.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia