Osakeyhtiö ja yksityinen elinkeinonharjoittaja tyyppiset yritykset ovat yhteiskunnan selkäranka

Suomesta on kovaa vauhtia tulossa yrittäjäkansaa. Osakeyhtiöiden ja yksityisten elinkeinoharjoittajien lukumäärä kasvaa Patentti ja rekisterihallituksen tilastojen valossa ripeää vauhtia. Yritysmuotoina Osakeyhtiö, yksityinen elinkeinoharjoittaja, asunto-osakeyhtiö sekä osuuskunta ovat menestyksekkäitä. Yhteiskunta osaa kaikilla tasoilla toimia näiden yritysmuotojen kanssa, näille yritysmuodoille on olemassa hyvät tukiverkostot ja kaikki tietävät miten tämän tyyppiset organisaatiot toimivat. 

Yritysmuodot (Tietojen lähde:  PRH / Kaupparekisteri)

Samaa ei voi sanoa joistakin vähemmän käytetyistä yritysmuodoista. Muutamia yritysmuotoja käyttää vain kourallinen yrityksiä,  ja on olemassa riski että kansalaiset, osuudenomistaja, asiakkaat ja sopimuskumppanit eivät kaikissa tilanteissa ymmärrä niiden hallintotapaa. Tarvitaanko todellakin näin monia yritysmuotoja; eikö jonkin näistä yritysmuodoista voisi liittää osaksi osakeyhtiö- tai osuuskuntalainsäädäntöä?

Vähemmän käytetyt yhtiömuodot (tähdellä merkittyjen osalta mukana ovat vain palkattua henkilökuntaa sisältävät)

Aatteellisia yhdistyksiä (yhdistyslaki) on tuhansia (oheisessa graafissa on vain palkattua henkilökuntaa sisältävät), osuuspankkeja (laki osuuspankeista) meillä on edelleen satoja ja julkisia, listattuja osakeyhtiöitä (osakeyhtiölaki) meillä on itse asiassa liian vähän. Näiden suhteen ei ole ongelmaa. 

Vakuutussektori on kirjavaa, mutta periaatteessa niiden toiminta on esitelty kohtuullisen selvästi lainsäädännössä (vakuutusyhtiölaki ja vakuutusyhdistyslaki). Vakuutussektorin hallinto on sen sijaan järjestetty paikoin lain kirjaimesta poikkeavilla käytännöillä. Meillä on keskinäisiä vakuutusyhtiöitä, joiden hallinto on käytännössä luisunut pois vakuutuksenottajien kontrollista. Kaikki on kuitenkin hyvin niin kauan kuin asiat menevät hyvin.

Vähemmän käytetyt yhtiömuodot voisi integroida osaksi osakeyhtiö- tai osuuskunta- lakeja

Muutamista yritysmuodoista voisi erillisinä luopua. Onko tarpeen, että meillä on:

Suosittujen ja hyvin toimivien yritysmuotojen mukaisia yrityksiä on Suomessa lähes puoli miljoonaa. Miksi näitä muutamia yritysmuotoja varten tarvitaan oma lainsäädäntö, kun yrityksen erityispiirteet voisi hyvin kertoa esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä? Myös lainsäädäntöä voisi kehittää. Esimerkiksi lakia asunto-osakeyhtiöistä voisi muuttaa niin, että se pystyy palvelemaan myös asumisoikeusyhdistyksiä.

Kaikenkaikkiaan kuva on positiivinen. Osakeyhtiöitä perustetaan ja kansalaiset ryhtyvät yksityisiksi elinkeinonharjoittajiksi. Lainsäädäntö ja viranomaistyö on näiltä osin onnistunut erinomaisen hyvin. 

 

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com