Osingoista
Osingot ovat suurelta osin Suomessa jaettu tältä vuodelta. Seuraaviin osinkoihin on pääsääntöisesti aikaa pitkälti.
Toden sanoakseni, minusta osingot ovat varsin joutavanpäiväinen asia – vaikkeivät siis jokapäiväisiä olekaan. Jos joku ei ole huomannut, viimeisen vajaan vuoden aikana moni osake on päivässä heilunut ylös alas enemmän kuin vuotuisen osinkoprosentin verran. Oikeastaan esim. Aasiassa kokonaiset pörssi-indeksit ovat heiluneet aika tavalla.
Kun siis osingot ovat melko joutavia asioita, miksi niistä niin valtavan paljon puhutaan?
Vastaus:
-Talousmedia ja pankit pyrkivät tuottamaan jokainen arkipäivä jotain markkinahälinää, jota on kiva täydentää luvuilla. Sellaiset pohdinnat, jotka kohdistuvat tulevaisuuteen, ovat vaativia tehdä ja siten epäkiitollisia, että ennuste lähes varmasti menee ainakin hiukan pieleen. Toisaalta menneisyyteen katsomisesta ei ole tulevaisuuteen kannalta juurikaan apua. Toivoisin tätä käsitystäni kunnioitettavan, koska olen sentään kirjoittanut kymmenkunta kirjaa historian alalta.
Kaikkein kummallisemmaksi asia menee, kun aletaan puhua osinkojen vuosittaisesta kasvusta. Jo tavallisen monta vuotta sitten kiinnitin huomiota siihen, että esim. Keskon jakokelpoiset varat olivat moninkertaiset sekä tilivuoden tulokseen että jaettuihin osinkoihin verrattuna. Nyt jakokelpoiset varat olivat keväällä 1,1 mrd. euroa, joista tilikauden voitto oli 162 miljoonaa euroa. Maksettu osingon kokonaismäärä oli 248 milj. euroa.
On selvää, että jos yritys pyrkii kiillottamaan imagoaan kasvattamalla osinkojen määrää, sen on usein varsin helppo sitä tehdä. Tällä ratkaisulla vain ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden tulosten kanssa.
En hirveästi kiinnittäisi edes huomiota yhtiön ilmoittamaan osingonjakopolitiikkaan. Piensijoittajalla ei ole nokan koputtamista, jos suursijoittajat tukevat yhtiön hallitusta, joka päättää tiukentaa osinkohanoja jonkun finanssikriisin takia. Tällaisten ratkaisujen ikävin puoli on se, että ne tapahtuvat useimmissa firmoissa yhtä aikaa ja juuri silloin kun likviditeetti on muutoinkin tiukimmillaan, vrt.
Varsin monta kertaa olen myös kuullut toteamuksen, ettei korkoinstrumentteihin kannata sijoittaa näillä koroilla vaan pitää pysyä osakkeissa. TalSassa oli varsin hyvä juttu suomalaisista korkotarjouksista, jotka kaikki ovat talletussuojan piirissä. Vielä parempi tarjous tosin on Bank of Norwegian 1,75 %. Jos olettaa, että osakkeet saa jossain vaiheessa halvemmalla seuraavan vajaan vuoden aikana, kannattaa osakkeita myydä ja käyttää talletuksia hyväkseen. Ihan äkkiä mieleen tulee esim. Kreikan jokakeväiset ongelmat, Italian pankit ja Englannin kansanäänestys, vrt esim. Keväinen osingonjako tuo markkinoille tässä vaiheessa likviditeettiä, mutta säilyykö se vuoden loppuun asti?
Osingoilla haetaan julkisuutta
Jos yrityksen kassa paisuu, rahoille ei markkinatilanteessa ole järkevää investointikohdetta ja kurssi todella nousee tuntuvasti, osingonmaksu voi olla ihan järkevää. Toisaalta Suomen verottaja osaa kyllä ottaa osingoistakin omansa. Mikäs sen hienompaa firmalle, kuin mainostaa maksaneensa osinkoa kymmenen vuotta putkeen ja vieläpä nyt isommalla prosentilla kuin joskus menneisyydessä. Talousuutisten kirjoittajat kyllä muistavat sellaisen firman mainita.
Jos on valmis sitomaan rahansa pitkäksi aikaa yhteen paikkaan, määräaikaistalletuksiakin voi harkita. Isoimpia korkoja antavat pankit, jotka pystyvät tehokkaasti lainaamaan rahat eteenpäin kulutusluottojen muodossa, esim. juurikin Bank of Norwegian ja Bigbank. Toisaalta vaikka miten puhuttaisiin talletussuojasta, rahojen saannissa voi kestää etenkin jos kärsijöitä on paljon.
Osingot
Niin, osingot ovat yhtä turhia kuin korkopaperista saatu korko? Taitavat olla jossain suhteessa rinnastettavissa toisiinsa. Paperin vola vaan on erilainen.
Pahoittelut
Olen ollut mökillä. Nettiä olen puh:lla seurannut, mutta meilejä vasta äsken. Meiliin oli tullut ilmoitus yhdestä kommentista ja tänne kirjautuessa löysin niitä kaksi. Mielestäni kommentointi on asetuksessa avoin. Ja näemmä kommentteja oli piilossa ainakin parissa muussakin kirjoituksessa – ei minun tekemissä.
Osingoilla yritetään sitouttaa firmaan
Kyllähän osingolla tietty psykologinenkin merkitys on. Sillä pyritään sitouttamaan osakkeenomistajia tiettyyn firmaan. Vaikka firman pörssikurssi olisi edellisenkin osingonmaksun jälkeen luisunut reilusti alaspäin, osinkoja maksetaan, koska muuten firma näyttäisi monien sijoittajien silmissä huonommalta.
Vaihtoehtoisesti tulojahan voit saada toki myös myymällä firman osakkeita voitolla, ja senhän voit tehdä riippumatta yhtiökokouksissa lukkoonlyödyistä päivämääristä. Verotuksen kannalta vaan pörssifirmojen osakkeiden luovutusvoitot ovat epäedullisempia kuin osingot, joista sentään 15 % on verotonta tuloa.
Millään muulla kuin osingoilla ei ole väliä
Miksi ryhmänä vallattomat ihmiset ostaisivat vaikka Nordean osakkeita, jos sieltä ei saisi osinkoja? Onhan Nordealla nättejä kassatyttöjä joista voi haaveilla, jos omistaa Nordean osakkeita, mutta voi niistä haaveilla myös ilman omistamistakin. Luulen, että on tehokkaampaa ostaa ruusuja tuolle haaveiden kohteelle kuin näyttää vallatonta ja tuottamatonta riviä arvopaperikeskuksen tietokannassa. Ei osakeyhtiöstä omistaja saa muuten rahaa kuin osingon kautta. Tähän ei liity lainkaan hinnan heilunta. Buffett ei ole maksanut osinkoja pitkään aikaan, mutta jos tiedettäisiin, että hän ei koskaan maksa osinkoa niin tuosta yhtiöstä ei kannata maksaa yhtään mitään. Siellä ei ole edes sitä nättiä kassatyttöä.
Verotus
Osingonjaolla on veroseuraamuksia. Joissakin tapauksessa seuraamus on tarkoittaa jopa verohyötyä. Mutta lähtökohtaisesti osinko on oman rahan siirtämistä taskusta toiseen. Täysin merkityksetön asia, jos nyt unohdetaan sopulit ja psykologiset tekijä ja luotetaan yhtään tehokkaaseen markkinaan. Tämä on ilmeisen hankala asia ymmärtää, varsinkin kun on äänekkäitä toimittajia, ”analyytikoita”, kirjoittelijoita jne. jotka väittävät koko ajan toisin.
Entäs ”ilmaisosakeannit”
Omaisuus pilkottiin uusiin osiin ja osakas maksoi viulut – Tällä tavalla pankit pyörittivät osakkeenomistajia -70-80-luvuilla – minua muitten mukana
Pitkä sijoitus kaipaa osinkoa
Samoilla linjoilla Jarnon kanssa. Pitkässä sijoittamisessa ei olisi juuri järkeä ilman osinkoa, koska omistaja ei saa kassavirtaa osakkeesta muuten kuin sitten myymällä sen. Jos osake on hyvä en halua myydä sitä vaan kerätä osingot. Ja omistamisessa ei ole järkeä, ellei halua sitä omaisuutta joskus käyttää muuhunkin kuin arvo-osuustilinsä alati vaihtelevan hinnan ihailuun.
Pitkän sijoituksen idea on juuri se, että osingonmaksun kasvaessa aikanaan ostettu paperi nakuttaa vallan hyvää säännöllistä tuottoa ilman että tarvitsee tehdä tai miettiä mitään, tai syynätä kursseja. Jos olisi ostanut vaikka Hennes&Mauritzia 80-luvun alussa vaikka vain muutamalla kymppitonnilla sen aikaista rahaa niin tienaisi osingoilla jo niin hyvin, että tällainen vaatimattomasti kuluttava tölliäinen voisi elää jo nyt vapaaherrana. Ja pyyhkiä persauksen kurssin heilunnalla.
Heikki
Pitkä sijoitus kaipaa osinkoa
Samoilla linjoilla Jarnon kanssa. Pitkässä sijoittamisessa ei olisi juuri järkeä ilman osinkoa, koska omistaja ei saa kassavirtaa osakkeesta muuten kuin myymällä sen. Jos osake on hyvä en halua myydä sitä vaan kerätä osingot. Ja omistamisessa ei ole järkeä, ellei halua sitä omaisuutta joskus käyttää muuhunkin kuin arvo-osuustilinsä alati vaihtelevan hinnan ihailuun.
Pitkän sijoituksen idea on juuri se, että osingonmaksun kasvaessa aikanaan ostettu paperi nakuttaa vallan hyvää säännöllistä tuottoa ilman että tarvitsee tehdä tai miettiä mitään. Jos olisi ostanut vaikka Hennes&Mauritzia 80-luvun alussa vaikka vain muutamalla kymppitonnilla sen aikaista rahaa niin tienaisi osingoilla jo niin hyvin, että tällainen vaatimattomasti kuluttava tölliäinen voisi elää jo nyt vapaaherrana.
Heikki
Samoilla linjoilla Jarnon
Samoilla linjoilla Jarnon kanssa. Pitkässä sijoittamisessa ei olisi juuri järkeä ilman osinkoa, koska omistaja ei saa kassavirtaa osakkeesta muuten kuin myymällä sen. Jos osake on hyvä en halua myydä sitä vaan kerätä osingot. Ja omistamisessa ei ole järkeä, ellei halua sitä omaisuutta joskus käyttää muuhunkin kuin arvo-osuustilinsä alati vaihtelevan hinnan ihailuun.
Pitkän sijoituksen idea on juuri se, että osingonmaksun kasvaessa aikanaan ostettu paperi nakuttaa vallan hyvää säännöllistä tuottoa ilman että tarvitsee tehdä tai miettiä mitään. Jos olisi ostanut vaikka Hennes&Mauritzia 80-luvun alussa vaikka vain muutamalla kymppitonnilla sen aikaista rahaa niin tienaisi osingoilla jo niin hyvin, että tällainen vaatimattomasti kuluttava tölliäinen voisi elää jo nyt vapaaherrana.
Ei omistusajalla ole väliä
Osinkojen tärkeyttä miettimällä ei yksittäisen ihmisen omistusajalla ole väliä. Miksi joku toinen haluaisi ostaa osakkeen, jos siitä ei saisi osinkoja. Mikäli kaikki tietäisivät, että osinkoja ei tulisi ainoastaan kannattaisi ostaa sellainen määrä osakkeita, että firmassa saisi määräysvallan ja voisi sitten nostaa rahat sieltä palkkana pois.
Kommentointiin oli tullut bugi, joka on nyt korjattu
Kommentointiin oli tullut bugi joka aiheutui siitä, että kaksi spamminestoon tarkoitettua ohjelmamodulia ei jostain syystä enää toiminut yhteen.
Epäilyttävä ohjelmamoduli on nyt poistettu käytöstä ja ongelma on ainakin minun testieni mukaan poistunut.
Olemme pahoillamme tapahtuneesta ja toivomme kärsivällisyyttä.
Palkkana tai pääomana, ei väliä
Tämä on vähän ikuisuusaihe.
Ensinnäkin on suuria kannattavia yrityksiä, jotka eivät maksa osinkoja, kuten Google, Amazon, Biogen ja Berkshire Hataway. Heidän omistajat tuskin ovat tämän osinkokysymyksen takia tehneet typerää ostosta. Voittoa jaetaan ja se tapahtuu omien osakkeiden ostolla. Tällöin jokainen omistaja voi vapaasti päättää milloin voittoa nostaa ts. myymällä osaketta jonka arvo on kasvanut omien osakkeiden oston kautta. Lopputulos on sama kuin osingoissa, mutta esim. veroseuraamuksia ei tule joka vuosi, jollei tuottoa osakas halua nostaa tuottoa ulos. Vaikka omien osakkeiden osto -tapauksessa joutuu myymään osaketta tuoton ulos saamiseksi, suhteellinen omistusosuus on mahdollista pitää ennallaan, kuten osinkojen tapauksessa.
Toki yritys voi pitää voitot taseessa, mutta silloin tulee kysymyksiä taseen tehokkaasta käytöstä. Omien osakkeiden ostoa voi toki kritisoida ja se voi johtaa ikäviin lopputulemiin myös mutta silloin yritys hoitaa muutenkin omia asioita huonosti ja sijoitus on joka tapauksessa huono. Omia osakkeita ostava huonosti menestyvä yritys polttaa omistajien rahoja vain ”normaalitilannettakin” nopeammin, kuten Nokia takavuosina.
Jarno pohti miksi yritystä kannattaa pitkällä aikavälillä ostaa, jos osinkoja ei saa ja joku voi ottaa määräysvallan ja maksaa kassan tyhjäksi palkkoina. Aika teoreettinen näkökulma tämäkin. Käytännön esimerkkiä en tällaisesta ole nähnyt vaikka näitä osinkoa maksamattomia löytyy. Toinen vaihtoehto on lopettaa yritys ja jakaa pääoma osakkaille. Silloinkin osakkaat saavat omansa pois. Eli yritystä kannattaa omistaa pitkälläkin aikavälillä ja osingon maksulla ei taaskaan ole väliä. Joka tapauksessa markkina luottaa siihen että tietyn arvoisen yrityksen osakkeelle löytyy kysyntää riippumatta siitä miten se vuosittain jakaa tai on jakamatta tulosta omistajille. Jo pelkästään tällaisten periaatteellisten tapojen ollessa olemassa rahan ulos mittaamiseksi, ostaja markkinoilta löytyy, eikä osingolla ole siis väliä.
On sillä väliä!
Palkka riippuu sinun osaamisesta. Omistuksesta annetaan osinkoja, koska olet laittanut omistukseen rahaa kiinni. Vuokra-asunnoissa on sama asia. Ei niidenkään myyntihinta nousisi, jos lakiteitse sanottaisiin, että asuntoa on pakko pitää vuokrattuna ja vuokrana saa periä vain huoltovastikkeen. Tietenkin voit ostaa niin monta oskehuoneistoa ja asettaa itsesi talkkariksi yhtiöön ja maksaa sille ylisuurta palkkaa.
Lopettaminen
En tiedä kuinka raskasta olisi lopettaa vaikka UPM selvitystilamenettelyn kautta, mutta varmasti hankalaa. Jos muutettaisiin lakia ettei osakeyhtiö saisi maksaa osinkoa niin varsin vähän pienosakkaat maksaisivat vaikka UPM:n osakkeista. Ainoa miten pienosakkaat (ryhmänä, koska aina myydessä on samanlainen ostaja) voisivat hyötyä omistuksestaan olisi selvitystilamenettely. Berkshire ja Googlenkin oletetaan joskus maksavan tosi hyvää osinkoa (puhumattakaan Amazonista) ja siksi niiden markkina-arvo on satoja miljardeja.
Kyllä Ameriikassakin osataan väitellä tästä
Kuten sanottu kulunut aihe. Keskustelu Seekingapha artikkelin perässä on ihan viihdyttävä.
http://seekingalpha.com/article/246637-why-dividends-dont-matter
Tuossa puhutaan eri asiasta
Tuossa puhutaan siitä jos yritys päättää nyt olla maksamatta osinkoa, niin miten sen arvostukselle käy. Mutta se voi joskus tulevaisuudessa kuitenkin maksaa osinkoa, eli osingolla on väliä. WB sanoi, että hän ei maksa osinkoa, koska hän osaa ne rahat sijoittaa paremmin kuin osingon saaja. Kyseessä on korkoa korolle efekti ja joskus niitä osinkoja saadaan korkojen kanssa (ehkä). Nokia on 150 vuotta vanha firma ja olisit silloin alussa ostanut siitä puolet ja et saisi sen osinkoja. Jos omistaisit nyt siitä puolet olisit tietenkin vauras ihminen, mutta rutiköyhä. Ei sinulla olisi yhtään tuloja tuosta massiivisesta omistuksesta.
on osingoilla ainakin minulle väliä!
Henk. koht on väliä, kun seuraan määrää vuosittain ja haluan niitä joka vuosi enemmän! Sitten kun niitä on riittävästi, lopetan lisäsäästämisen.
Maksetaanko osinkoa vaikuttaa 100 % varmasti yhtiön arvoon pörssissä! Niitä arvostetaan jotka sitä maksavat luotettavasti koska se osoittaa firman olevan hyvässä tuloskunnossa, eikä pelkästään tasekikkailuilla.