Pääministeri Jan Vapaavuori?

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Kokoomus on Suomen bisnesmäisimmin johdettu puolue. Vaikka sen säännöt perustuvat muiden puolueiden tapaan yhdistyslakiin, muu toiminta onkin sitten jo kuin suoraan bisneselämästä lainattua. Ja itse asiassa se onkin sitä. Puheenjohtaja Jyrki Kataisen aisapariksi vuonna 2004 valittu puoluesihteeri Harri Jaskari kehitti palkitsemiseen, optioihin ja tulospalkkioihin nojaavan mallin USA:ssa vietetyn opintomatkan tuloksena. Eikä aikaakaan kun kannustusjärjestelmä nälkäisine paikallisjohtajineen sai uinuvien kansallisseurojen vedet liikkeelle, ja tulosta ynnä vaalivoittoja syntyi. Harri Jaskari joutui jättämään yksityiselämänsä sotkujen takia puoluesihteerin työt parin vuoden jälkeen, mutta loistokopin nappasi Taru Tujunen, joka jatkoi siitä mihin Jaskari jäi. – Nyt kokoomus on maan suurin puolue, sillä on pääministerin paikka ja presidenttinäkin oma mies, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Sauli Niinistö.

Tällaisen perinnön hoitamiseen tarvitaan raudanlujaa pelimiestä tai -naista. Alexander Stubb olisi kansan ja kokoomusta eduskuntavaaleissa äänestävien suosikki, mutta puolue-eliitti katsoo häntä vähän viistosti. Ajatellaan, ettei ”unelmavävy” olisi välttämättä paras puheenjohtaja. Puolueen kannalta kova- ja kylmäpäinen päättäjä olisi parempi. Turkulainen herrasmies Petteri Orpo ei perhesyihin, kahteen kouluikäiseen lapseen, vedoten lähtenytkään mukaan. Tällä periaatteella Stubb niin ikään kahdella lapsellaan olisi myös auttamatta kisasta ulkona. Jan Vapaavuori on lapseton. No, sekä Stubb että yhden lapsen äiti Henna Virkkunen miettivät edelleen asiaa.

Vapaavuori on koulutukseltaan juristi, kuten ihailemansa Sauli Niinistökin. Heidän talousoppinsa lienevät samaa sukua, juristeille sopivaa kamreeripohjaista ajattelua. On hyvä muistaa vuoden alun tv-kuvat elinkeinoministeri Vapaavuoren järjestämästä ”Selkäranka-seminaarista”, jonka tähtivieraana oli Tasavallan Presidentti. Oli peittelemätöntä mielihyvää ja myhäilyä. Ei jäänyt epäselväksi, mistä oli kyse.

On tietysti kokoomuksen oma asia, kenet se valitsee puheenjohtajakseen. Mutta kun se samalla merkitsee pääministeriksi nousua, asia koskee meitä muitakin. Ajatus kulkee niin, että pääministeriksi pitäisi tulla vaalit voittanut puheenjohtaja. Olisi kansankin tahto mukana! Nyt koko muu Suomi katsoo voimattomana lauantai-iltana 14.6. tv:stä kenet muutama sata kokoomuslaista Lahdessa taputtaa meille pääministeriksi. Viime eduskuntavaaleja käytiin pääministerivaaleina ja kokoomuksen ehdokkaana oli Jyrki Katainen. Ei tullut mieleenkään kysyä, miten pitkään hän hommaa hoitaisi. Nyt kai media muistaa sen tehdä.

Vapaavuori on sanonut, ettei kokoomuksen linja muutu, jos hänet valitaan puheenjohtajaksi. Jonkinlaista askelta raakaan reaalimaailmaan se kuitenkin tietäisi; filosofi Pekka Himanen oli Jyrki Kataisen suosikki jo Kataisen eduskunta-aikana kun hän oli tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Silloin Himasen pehmeät visiot maksoivat vain 40 tuhatta, viime vuonna veronmaksajien euroja meni jo 800 tuhatta euroa.

Jos Vapaavuori nousee pääministeriksi ja Stubb ja Virkkunen pääsevät EU-parlamenttiin, avautuu kokoomuksessa kolme ministerin paikkaa. Se on pelin paikka. Jaettavaa on sen verran paljon, että jokainen potentiaali saa jotakin eikä riitaa tai katkeruutta pääse ainakaan suuremmin syntymään.

EU-vaalit saattavat sekoittaa hallituspakkaa muutenkin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen pyrkii myös EU-parlamenttiin. Jos EU-vaalit vievät meiltä pääministerin ja parhaassa/pahimmassa tapauksessa kolme ministeriä, ei kukaan enää voi vähätellä EU:n merkitystä.

Toukokuun lopulla pidettävät EU-vaalit eivät ole enää ehtoopuolen poliitikkojen yhdentekevä kisapaikka, vaan vaalit luovat nyt poliittisen agendan myös Suomen sisäpolitiikkaan.

Lue Punaisen mukin blogia.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com