Palkansaajaa hemmotellaan 5% yrittäjää pienemmillä veroilla

Työntekijän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin yrittäjän, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 46 141 euroa vuonna 2013. Yrittäjän veroaste oli 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia.

Työntekijän ja yrittäjän erilainen verokohtelu (Lähde:  Yrittäjän tulot ja verot selvitys)

— Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista viimeksi valmistuneessa, vuoden 2013 verotuksessa.

— Verokeskustelussa unohdetaan usein yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuus ja keskustelu rajataan vain tiettyyn osaan tuloja, Malinen huomauttaa.


Yrittäjien tulot hyvin epätasaisia – lähes kaksi kolmasosaa ansaitsee alle keskipalkan

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Vuonna 2013 keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa kuukaudessa. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi alle keskipalkan. Hieman yli viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon. Alle 15 000 euron vuositulot kertovat, että osa yritystoiminnasta lienee osapäiväistä tai sivutoimista. Vain noin viidennes yrittäjistä ansaitsi yli 55 000 euroa, heistä osa huomattavasti enemmän.

— Yrittäjät siis venyttävät tuloerohaitaria, mutta aivan eri suuntaan kuin usein kuvitellaan, Malinen viittaa keskusteluun tuloerojen kasvusta.


Osinkotulojen jakauma on vino

Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden.

— Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen sanoo.

Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2013 yhteensä 1,4 miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat 18 000 euroa. Valtaosalla yrittäjistä osingot olivat kuitenkin melko pieniä: 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 000 euron.

 

Lisää tietoa: Tulot ja verot selvitys

 

3 thoughts on “Palkansaajaa hemmotellaan 5% yrittäjää pienemmillä veroilla

  1. En ymmärrä

    Minä en ymmärrä miksi listaamattomasta yrityksestä saatavat osingot ovat erilaisia kuin listatusta yrityksestä. Listaus on yrityksen markkinapaikka joka ohjaa hyvään ja avoimeen hallintoon eli jos verotus olisi kannustavaa, niin listatuista yrityksistä pitäisi saada osinkoja pienemmällä verolla kuin listaamattomista. Nyt tuo verotus ehkäisee joidenkin yritysten siirtymisen listatuiksi ja siten se on kasvun este. Tosin osakeyhtiön verotukseen ei saisi vaikuttaa missä sitä yritystä kaupitellaan.

     

    Tuo laskelma on tehty täysin tarkoitushakuisesti ja noin tehden saamme sen tuloksen kuin haluamme. Suomessa tällä hetkellä omaisuus ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta on melkolailla pitkän ajan keskiarvossa.

    http://www.findikaattori.fi/fi/38

    Sanoisin tuon olevan ehtaa propagandaa. PK yritykset myös työllistävät enemmän. Vuonna 1995 kaikkien yritysten henkilöstöstä 58% työskenteli PK-yrityksissä ja vuonna 2012 jo yli 64%. 

    http://www.findikaattori.fi/fi/86

    Tämä tietenkin kuvastaa yritysten määrää. Vuonna 1995 yrityksiä oli 180 000 ja vuonna 2012 niitä oli 270 000. Kasvua on ollut kivasti ja yrittäjyys on kasvanut. Jos yrittäjyys olisi vaikeutunut ja olosuhteet huonontuneet ei yrityksien määrä olisi kasvanut eikä heidän työllistämismäärä olisi kasvanut. 

    Itseäni ottaa päähän kun tiedottamisessa pyritään johonkin asiaan saamaan lisätukia eikä pyritä kokonaisuuden kannalta mahdollisimman oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Yrittäjätulot jakautuvat hyvin epätasaisesti. On paljon kaikenlaisia kioskitoimitusjohtajia, jotka eivät saa käytännössä mitään tuloja ja sitten on hietä jotka saavat miljoonatuloja. Keskiarvot eivät yrittäjätuloissa kerro yhtään mitään ja näissä pitäisi tutkia enemmenkin pienintä 20% ja suurinta 20%. Heillä on aivan eri tarpeet ja nuo pienimmät 20% olisi monessa tapauksessa parempi kun he lopettaisivat yritystoiminnan.

     

    1. Pk – sektorin viriiliys osoittaa, että jotain on tehty oikein

      Tuo havaintosi siitä että pk- yrittäjien toimintaympäristö on parantunut on mielenkiitoinen ja ilahduttava. Uskon, että valtionhallinnon tekemillä sähköisillä viranomaispalveluilla on osuutta asiaan. Kiitoksia kuuluu minusta ainakin seuraaville tahoille:

      Pk- sektori on kyennyt palkkaamaan uutta väkeä suurin piirtein samaa tahtia kuin suuryritykset ovat irtisanoneet. Tämä osoittaa sen, että maamme liiketoimintaekosysteemi on terveempi kuin ennen, jolloin suuret yritykset joutuivat tekemään kaiken itse omina sisäisinä palveluinaan. Nyt yritykset ostavat toisiltaan ja minusta tämä osoittaa että liiketoimintaekosysteemimme on aiempaa viriilimpi, muuntautumiskykyisempi ja monipuolisempi. Hieno juttu.

      Edes jokin tässä yhteiskunnassa on mennyt parempaan suuntaan.  cheeky

      1. Syyt

        Ei yrityksen perustaminen ole ollut koskaan vaikeaa, kannattava liiketoiminta on vaikeaa. Ei 1980-luvullakaan tarvinnut kuin pari lappua täyttää ja siinä se oli.

        PK yritykset ovat varsin kilpailukykyisiä kuten vaikka verotiedoista voidaan nähdä. Ei PK-yritysten yhtenlaskettu tulokset ole laskeneet. Suuryrityksien ennustetaan tekevän tänä vuonna kaikkien aikojen ennätyksen, jos Nokia lasketaan pois. Ja vaikka ei laskettaisikaan Nokiaa pois, niin ainoastaan 2006, 2007 ja 2008 suomalaisten pörssiyritysten yhteenlaskettu tulos on ylittänyt vuoden 2015 tuloksen. Tuloksien perusteella suomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisempiä kuin koskaan.

        Yritykset ovat kilpailukykyisiä, mutta ne eivät kasva tarpeeksi työllistääkseen enemmän ihmisiä. Suuryritysten kanssa tämä sama ongelma on kaikkialla. Meillä puuttuu kotimarkkinoilta kysyntää, jotta PK-yritykset pystyisivät kasvamaan. 

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com