Perintöveron puolesta tai sitä vastaan voi esittää monenlaisia argumentteja, niin hyviä kuin huonojakin. Kysymykseen ole yhtä selkeää oikeaa vastausta, mutta jotta aihetta koskevat argumentit olisivat järkeviä, tärkeä lähtökohta on, että tiedetään, mistä ylipäätään on kyse. Puhuttaessa perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla vaikuttaa kuitenkin siltä, että siihen liittyy harhakäsityksiä.

Monen käsitys tuntuu olevan, että luovutusvoittovero tarkoittaisi esim. että 10 000 euron omaisuuserän myymisestä tulisi maksaa (30 prosentin veroprosentin mukaisesti) 3000 euroa veroa. Eihän siitä ole kyse. Nimensä mukaisesti veroa maksetaan vain voitosta, ei koko luovutuksen arvosta. Voitto taas lasketaan tietysti hankintamenon (eli hankintahinnan ja siihen liittyvien kustannusten) ja luovutuksesta saadun rahan erotuksesta. Ruotsin järjestelmässä hankintameno säilyy samana kuin mitä se oli ollut perittävällä, enkä näe syytä, miksei malli olisi sama Suomessakin. Toisin sanoen jos omaisuuden arvo oli 10 000 euroa, kun perittävä sen aikoinaan osti, ei perijä joutuisi maksamaan yhtään veroa, jos myyntihinta ei olisi tuota 10 000 euroa korkeampi. Jos arvo olisi noussut 10 000 eurosta 12 000 euroon, tuosta 2 000 eurosta menisi vero, eli 30%:n verokannalla 600€.

Entä jos arvo olisi noussut huomattavasti, jos kyse olisi vaikkapa vuosikymmeniä sitten ostetusta omaisuuserästä? Nimellishinta on voinut nousta moninkertaiseksi, mikä tarkoittaisi sitä, että verotettavaakin syntyisi paljon. Yleisesti ottaen luovutusvoitoissa on tällaisia tilanteita varten olemassa hankintameno-olettaman käsite, joka rajaa hankintamenon vähintään 20%:n suuruiseksi alle 10 vuoden omistuksien osalta ja 40%:n suuruiseksi yli 10 vuoden omistuksien osalta. Toisin sanoen vaikka nimellinen arvo olisikin noussut 10-kertaiseksikin 10 000 eurosta 100 000 euroon kymmenien vuosien aikana, vero menisi vain 60 000 eurosta, mistä menisi 32% veroa eli 19200€. Tämä on enemmän kuin mitä lähimpien sukulaisten 1. veroluokassa maksettaisiin 100 000 euron perinnöstä (8700€), mutta hieman vähemmän mitä 2. veroluokassa maksettaisiin (20500€). 

Kun mediassa on kirjoitettu perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla, siitä saattaa syntyä vaikutelma, että tulisi jotenkin uusi vero lisää. Siitähän ei oikeastaan ole kysymys. Nykymallissa perintöverotus vain luo hankintamenolle uuden arvon ja ajankohdan, joten kun tätä verotusta ei tapahdu, vanha hankintameno säilyy. 

Mitäs tämä tarkoittaa käytännössä tyypillisiä perintöjä ajatellen? Tilastokeskuksen tietojen perusteella perinnönsaajan osuuksien mediaaniarvo oli noin 15100 euroa vuonna 2021. Keskimääräinen perintö on selvästi suurempi eli 40 000 euron luokkaa, mutta tästä huolimatta suurin osa perinnöistä jäi siis verotettavan 20 000 euron rajan alapuolelle, ja perinnönsaajista vain 42,3% joutui maksamaan perintöveroa. Jos perintöveroa ei olisi, osa aiemmin verot välttäneestä enemmistöstä saattaisi joutua maksamaan veroa, ja toisaalta osa niistä, jotka joutuisivat maksamaan perintöveroa nykymallissa, eivät joutuisi maksamaan veroa edes omaisuutta luovuttaessa, tai joutuisivat maksamaan sitä aiempaa vähemmän. 

Riippuu monesta tekijästä onko perinnön verottaminen vai luovutuksen verottaminen perinnönsaajan kannalta edullisempi: perinnön suuruudesta, sen muodosta, omaisuuden hankintamenosta, sekä siitä, kumpaan perintöveroluokkaan sukulaisuussuhteen perusteella kuuluu. Lähtökohtaisesti näyttäisi siltä, että pienemmillä perinnöillä vero todennäköisemmin nousee, kun taas suuremmilla laskee. Tähän on useampia syitä:

• pienet perinnöt ovat olleet tähän asti verovapaita
• veroprogressio on suurempi perintöverotuksessa kuin pääomaverotuksessa
• suuret perinnöt ovat vahvemmin arvopaperipainotteisia, eikä näitä omaisuuseriä välttämättä edes tarvitse myydä, jolloin veroa ei tarvitse maksaa tai se maksetaan vasta sen verran myöhemmin, että raha ehtii tuottaa korkoa korolle ennen veron maksua

Toisaalta pienet perinnöt voivat todennäköisemmin koostua esim. vain käteisestä tai muusta vastaavasta, jolloin mitään verotettavaa ei välttämättä syntyisi, jos perintöverosta luovuttaisiinkin, kun eipä käteiseen voi kohdistua luovutusvoittoa.

Minkälaisia oheisvaikutuksia perintöverotuksesta luopumiselle sitten olisi? Katsotaanpa:

1. Omaisuuden myymiselle voisi tulla toisinaan isokin kynnys, mikä aiheuttaisi käytännössä hyvinvointitappiota.
2. Samalla saatettaisiin luopua oman asunnon luovutusvoiton verovapauden 2 vuoden säännöstä, sillä jos verottaja ei saisi asunnon perimistä verotettua, verottaja saattaisi haluta kuitenkin sitten verottaa sitä arvonnousua. Tämä lisäisi edeltävän kohdan lukitusfektiä entisestään.
3. Osakesäästötili ei voisi enää toimia nykytapaan “perintösäästötilinä”: nykyäänhän osakesäästötilin tuotot jäävät perittäessä kokonaan verottamatta, mutta perintöverosta luovuttaessa tuotot tulisivat aina lopulta verotettaviksi. 
4. Perintöverosta luopuminen poistaisi yhden verotuksellisen porsaanreiän. Tuolloin ei enää voisi välttää huomattavasti nousseen omaisuuden luovutusvoittoveroa lahjoittamalla omaisuuserän ensin läheiselle.
5. Mielenkiintoinen kysymys on: jos perittyjen omaisuuserien hankintamenot tulevat perijälle, päteekö tämä myös arvoaan menettäneiden omaisuuserien kohdalla? Voisiko perijä siis periä verohyötyä verovähennyskelpoisten tappioiden muodossa? Tuolloin teoriassa mitättömänkin suuruinen perintö voisi olla verotuksellisesti arvokas.

Perintövero on monien inhoama veromuoto. Se on osin ymmärrettävää, mutta samalla inhon laajuus tuntuu yllättävältä ottaen huomioon mm. sen, että edellä kuvatut tilastot huomioiden perintöverosta luopuminen saattaisi ei vain helpottaa suurten perintöjen saajia, vaan toisaalta myös kasvattaa useiden pienten perintöjen saajien verotaakkaa. Osa hyötyisi muutoksesta, osa häviäisi. Olisivatko muutokset oikeudenmukaisia, on yksi merkittävä kysymys. Ehkä sitäkin merkittävämpi, mutta samalla myös monimutkaisempi kysymys on, mikä olisi muutoksen laajempi yhteiskunnallinen vaikutus ottaen huomioon mm. sen, miten verotus muissa maissa toimii. Itse pidän lähinnä selvänä sitä, että oma inhokkiveroni on jokin aivan muu, nimittäin varainsiirtovero.