Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja elinkeinoministeriö:n kokoaman Pk-yritysbarometrin mukaan alkanut vuosi on liiketoiminnalle suhteellisen hyvä, mutta talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän.

Pk-yritysten odotukset tasaantuneet

Suomalaisten pk-yritysten odotukset suhdanteiden ja oman liiketoiminnan kehityksestä ovat tasaantuneet viime vuoden jyrkän nousun jälkeen. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +34, mikä on 6 yksikköä alempi kuin viime syksyn Pk-yritysbarometrissa.

Yritykset arvioivat alkaneen vuoden olevan liiketoiminnalle suhteellisen hyvän, mutta talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän. Selvin osoitus yritysten luottamuksesta on liikevaihto-odotusten melko korkea saldoluku +43. Vahvimmat liikevaihto-odotukset ovat vähintään 50 henkeä työllistävillä yrityksillä. Niillä saldoluku on erittäin korkea +70.

Teollisuuden tilauskannan kasvu näkyy pk-yritysten vienti-odotuksissa, joita kuvaava saldoluku nousi 3 yksiköllä tasolle +34. Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan. Sen sijaan vientiä harjoittavien yritysten joukko ei ole laajentunut.

Investoinneissa ei nopeaa nousua

Varovaisuus investoinneissa jatkuu. On luonnollista että investointien nousu seuraa viiveellä yleisen taloustilanteen kohenemista. Pk-yritysten arviot investointiensa kehityksestä ovat silti vieläkin selvästi heikommat kuin yleiset liiketoimintaodotukset.

– Investointi-odotusten saldoluku aleni viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +5, joka on vain puolet pitkän ajan keskiarvosta. Vain suurimmissa pk-yrityksissä investointiodotukset ovat kohtuullisen positiiviset, johtaja Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä toteaa.

Investointeja jarruttelevat käyttämätön kapasiteetti ja kesken oleva kannattavuuden palauttaminen. Myös tuotantokustannusten ja palkkojen nousu voi vaikuttaa investointihalukkuuteen. Pk-yritysten arviot lopputuotteiden ja palkkojen noususta ovat kohonneet viime syksystä kaikilla toimialoilla.

Maksuongelmat vähentyneet, kannustava verotus tärkeintä talouspolitiikassa

Talouskriisin pitkän varjon väistyminen heijastuu maksuvaikeuksien asteittaisena vähenemisenä. Maksuvaikeuksia kokeneiden pk-yritysten osuus on laskenut viime syksyn barometristä neljällä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin.

– Edelleen ollaan kaukana normaalitilanteesta, jossa maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä. Tilanne on kuitenkin selvästi parantunut viime vuodesta kaikilla toimialoilla, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä painottaa.

Suhdanteiden ja yritysten maksuvalmiuden paraneminen näkyy myös siinä, että aiempaa harvempi yritys on joutunut sopeuttamaan toimintaansa talouden nopeasti vaihdelleen tilan takia.

Lähivuosien tärkeimmäksi talouspolitiikan tavoitteeksi pk-yritykset nimeävät barometrin mukaan yrittämiseen ja työntekoon kannustavan verotuksen. Yli puolet barometriin vastanneista yrityksistä pitää tätä kaikkein tärkeimpänä tavoitteena. Myös julkisen velan kasvun pysäyttämisen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen tulisi yrittäjien mielestä nousta korkealle talouspolitiikan tavoitelistassa.

PK-YRITYSTEN RAHOITUSKYSYNTÄ YLLÄTTÄVÄN VAISUA

Talouden viimeaikainen elpyminen ei ole vielä lisännyt pk-yritysten halukkuutta investointeihin ja ulkoisen rahoituksen hankintaan. Kevään Pk-yritysbarometrin vastaajista 23 prosenttia suunnittelee hakevansa ulkoista rahoitusta tänä vuonna. Osuus on lievästi pienempi kuin viime vuoden barometreissa.

– Pk-yritysten investointisuunnitelmat ovat yllättävän varovaiset, mikä heijastuu rahoituskysyntään. Toisaalta yritysten maksuvalmiustilanne on kohentunut viime aikoina ja selittänee osaltaan rahoituskysynnän vähyyttä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Pk-yritysten rahoitussuunnitelmat ovat pysyneet viimeiset 12 kuukautta melko vakaina. Tärkeimpänä ulkoisen rahoituksen käyttökohteena on pysynyt käyttöpääoma. Toiseksi tärkein kohde ovat koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit, joita suunnittelee 18 prosenttia rahoitusta hakevista yrityksistä. Pk-yritysten kiinnostus korvausinvestointeihin ja rakennushankkeisiin ei sen sijaan ole juurikaan lisääntynyt. Myös rahoituksen hankinta yrityskauppoihin ja omistusjärjestelyihin näyttää pysyvän vähäisenä.

Suhdannerahoitus kiinnostaa etenkin kasvuhakuisia yrityksiä

Barometrin mukaan Finnveran suhdannerahoituksen kysyntänäkymät ovat samankaltaiset kuin viime syksynä. Ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä 27 prosenttia aikoo hakea joko Finnveran suhdannelainaa tai -takausta. Suhdannerahoitus kiinnostaa nyt aiempaa enemmän pieniä ja voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä.

Finnvera voi myöntää suhdannerahoitusta vielä tämän vuoden loppuun saakka. Rahoituksen ehtoja muutettiin helmikuun alussa entistä joustavammiksi: suhdannelainan ja -takauksen enimmäisaika on nyt 10 vuotta aiemman kuuden vuoden sijasta.

– Toivomme, että pidempi takaisinmaksuaika rohkaisee yrityksiä pitkäkestoisiin investointeihin, joiden tarve Suomessa on ilmeinen sekä talouden kehityksen että työllisyyden näkökulmista, Heikkilä painottaa.

Suhdannerahoitus otettiin käyttöön vuoden 2009 maaliskuussa rahoitus- ja talouskriisin ollessa pahimmillaan.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2011 barometri perustuu 3 900 pk-yrityksen vastauksiin.