Pois Exit-keskeisyydestä kasvuyrittäjyydessä?

 

Minua on VC (Venture capital) ja pääomasijoitustoiminnassa aina häirinnyt exit-keskeisyys. Eli kun yritystä on omistettu tietty aika, siitä täytyy aina päästä eroon. Ymmärrän tämän lähtökohdan täysin VC:n ja pääomasijoittajan näkökulmasta, jossa heidän ansaintalogiikkansa perustuu halvalla ostamiseen ja kalliilla myymiseen mutta yrittäjänä en tuota exit-ajatusta pidä tärkeänä. Päinvastoin, koen sen jopa vastenmielisenä. Toki joissain tapauksissa omistajan muutos ei välttämättä tee suurta muutosta yritykseen mutta useassa tapauksessa näin kuitenkin käy.

Miksi alkaisin rakentamaan hienoa yritystä, pistäen siihen kaiken energiani, arvoni ja osaamiseni, jos takaraivossani jo tiedän, että pääomistajani tulee vaatimaan yrityksen myyntiä muutamien vuosien jälkeen? Miksei perustajatiimi voisi keskittyä alusta pitäen tekemään maailman parasta, tietäen, että se saa päättää yrityksen kohtalosta itse? Toki, jos jossain vaiheessa yrityksen elinkaarta päädytään yrityksen myyntiin, se on täysin hyväksyttävää mutta pääasia on se että päätökset saa tehdä itse.

Osakepohjainen joukkorahoitus tuo tämän exit-vapaan ajattelun yrittäjille uutena vaihtoehtona. Joukkorahoituksen kautta sijoittavat henkilöt eivät yleensä oleta pystyvänsä sanelemaan yrityksen kohtaloa. He eivät myöskään vaadi ylimääräisiä oikeuksia tehdä päätöksiä yrityksen puolesta. He ovat mukana osin samoista syistä kuin pörssiosakkeisiin sijoittavat henkilöt, eli he uskovat yrityksen ideaan ja toivovat tulevaisuudessa tuottoa mutta koska osakassopimusta osakepohjaisessa joukkorahoituspalvelussa ei yleensä suosita, omistajat ovat vapaita tekemään oman exittinsä myymällä osakkeensa milloin parhaakseen katsovat. Eli joukkorahoituksesta on tullut itsenäisyyttä arvostaville kasvuyrittäjille tavallaan uusi rahoitusvaihtoehto sisäisen kassavirran rinnalle.

Joukkorahoitukseen liittyy vahvasti myös muita arvoja: Esimerkiksi kavereiden auttaminen yritystoiminnan alkuun saamiseksi, Arvostamansa yritystoiminnan kannattaminen, Suomen pelastaminen uusia työpaikkoja luomalla tai yleensä yrittäjyyden tukeminen. Suomi on talkoohenkinen maa, jossa on totuttu osuuskuntiin, yhdistyksiin ja asiakasomistajiin. Joukkorahoitus tarjoaa erittäin mielenkiintoisen lisän talkoohenkiseen toimintaan, johon taas Exit-keskeisyys ei välttämättä sovi.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Uuden Suomen Puheenvuorossa.

3 thoughts on “Pois Exit-keskeisyydestä kasvuyrittäjyydessä?

  1. Passiivisten osakkaiden exitit ovat arvokkaita luopumisia

    Olen mukana kolmessa pienessä startup yrityksessä.

    Näissä yrityksissä on tehty osakeanteja, myyty ja ostettu osakkeita ja myös hallituksen jäsenet ovat vaihtuneet. On ollut hyvä, että joku tekee jossain vaiheessa osittaisen exitin niin että osakkeet saadaan kiertoon ja uutta verta yrityseen. Uusia hallituksen jäseniä on monasti hallituksen toimesta oikein haettu ja sitten on täytynyt suostutella vanhoja, ehkä hieman passivoituneita, osakkaita myymään osakkeitaan uusille tulokkaille. 

    Sekä exitit että entreet ovat olleet arvokkaita.

    Yhdessä näistä on se tilanne, että osakkeita ei oikein tahdo saada kaupaksi. Yhtiö on hieman pysähdyksissä eikä kehity ja osakkeiden myyminen järkevällä hinnalla on hankalaa. Tätyy tarjota alennuksella. Se on harmi juttu, mutta sellaista sattuu.

    Mutta kaikkia näitä yrityksiä yhdistää yksi asia. Hyvät heemot ovat arvokkaita ja niitä pitää etsiä ja niille pitää tarjota osakkeita jos niitä löytyy ja siksi on tärkeää että joku tekee ainakin osittaisen exitin.

    Olen ollut mukana järjestelemässä kahta osakeantia. Tämä on selvästi hankalampi menettely kuin keskinäiset osakekaupat. 

    Kahdessä näistä yrityksistä on osakassopimus eli myrkkypilleri joka jotenkin rajoittaa osakkeilla käytävää kauppaa tai niillä saatavaa äänioikeutta. Näistä myrkkypillereistä on ollut pelkkää haittaa. Yrityksen kehittäminen on vaikeutunut.

     

    1. Pääoman tarve

      Sikäli kun käsitän VC:n strategiaa, niin ajatuksena on ottaa yhtiöstä nopein tuotto siinä vaiheessa, kun kasvu on ollut nopeaa, ja osakkeista saa hyvän hinnan – jotka sitten voi sijoittaa uuteen yritykseen. Pelkkä omistaminenhan ei tuota muuta kuin osinkotuloja, joilla ei uusia firmoja rahoiteta. Strategia on siis täysin toinen kuin vaikka eläkerahastolla, jolla ei ole mitään muuta niin paljon kuin aikaa ja tarvetta hajauttaa järkevästi omistuksiaan. VC:n ydinosaaminen ei ole pitkäjänteinen omistaminen, vaan oraalla olevan yrityksen nopea kehittäminen, ja sen kautta saatava tulos. Se on perusteltua sikäli, jos tuon taidon osaa, ja sen osaamisen voi aina kohdistaa uusiin yrityksiin sillä pääomalla, jonka aiempien omistusten myymisestä saa. Eihän kenelläkään ole varoja loputtomasti, joten jotain täytyy valita, ja se valinta on jokaisen kohdalla mielekästä kohdentaa ydinosaamiseensa.

      1. PS

        Ja nuorista kasvuyrityksistä ei saa osinkojakaan usein kuin pitkän odotuksen päästä, kun kassavirta palaa kasvuun. Pitäähän VC:nkin saada kassavirtaa, mistä se muuten eläisi, joten omistusten myyminen on luontevaa senkin vuoksi. Unohtui äskeisestä

         

        yst. Heikki Ikonen

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

UNH ei vähästä horju

Suosittelen aina laajaa hajautusta, koska yksittäisiä yhtiöitä voivat kohdata mitä mielikuvituksellisimmat miinat – vaikkapa rikollisuus eri muodoissaan. Sairasvakuutusjätti United Healthin kimppuun kävi venäläinen hakkeriryhmä tavoitteenaan