EKP:n talouskatsauksen mukaan Euroalueen 3% inflaatio palaa jo ensi vuoden loppupuolella 1,5 % tasolle. Laajan (M3) rahan määrä yhteiskunnassa kasvaa ja kasvanut rahan määrä päätyy jatkossakin sijoittajien omaisuudeksi ja valtioiden velaksi. Sijoittajilla on kissanpäivät – raha lisääntyy ja päätyy sijoittajille. Rahan määrän kasvu (6…8%/vuosi) siirtyy rahan kvantiteettiteorian mukaisesti osakkeiden ja kiinteistöjen hintoihin.

Inflaatiota on heiluttanut lähinnä ulkoinen syy, energian hinta

Inflaatiota on yllä olevan EKP:n kuvan mukaan aiheuttanut vuonna 2021 lähinnä energian hinta (keltaiset palkit yllä olevassa graafissa). Ensi vuoden loppupuolella palataan EKP:n mukaan tuttuun, 1,5%-2% inflaatiovauhtiin.

Rahan määrää on kasvattunut julkisen sektorin velanotto

Rahan määrää (M3 ) alkoi korona kriisin alusta alkaen kasvattaa julkisen sektorin velanotto (kuvan punaiset palkit). Julkinen sektori otti velkaa ja keskuspankki osti nuo velkapaperit.

Julkisen sektorin saama raha valui yhteiskuntaan ja lopulta sellaisten kansalaisten ja yritysten tileille, jotka eivät olleet halukkaita kuluttamaan. Ennen kaikkea rahat päätyivät sijoittajien tileille ja käyttöön. Ja mitä sijoittajat ostavat? He ostavat osakkeita ja kiinteistöjä joiden hinnat inflatoituvat. Kuluttajainflaatio ei sen sijaan ole suuresti kiihtynyt. Rahat ovat päätyneet loppujen lopuksi muualle kuin kulutushalukkaille nuorilla perheille.

Keskuspankki on vuoden 2021 puolivälin jälkeen ollut ainoa Euroalueen julkisen sektorin velkapapereita ostava taho. Sijoittajat ja pankit alkoivat vuoden 2021 aikana myymään velkapapereita keskuspankille (kuvan vihreät palkit siirtyivät kokonaan negatiiviselle puolelle). Euroopan valtiot siirtyivät käytännössä kokonaan keskuspankkirahoitukseen.

Normaalitilanteessa rahan määrä kasvaa bruttokansantuotteen kasvun nopeudella lisättynä inflaatiolla. Tämä tarkoittaa noin neljän prosentin rahan määrän vuosittaista kasvua. Rahan määrän kasvu kuitenkin jatkuu lähivuosina tätä voimakkaampana. Keskuspankki aikoo pienentää velkakirjaostoja vasta parin vuoden päästä. Siihen asti sijoittajalla pitäisi olla hyvät ajat. Valtiot jatkavat halvan rahan houkuttelemana velkaantumista, rahan määrä sen seurauksena kasvaa ja päätyy sijoittajille. Lisäraha inflatoi sijoittajien haluamien tuotteiden, osakkeiden ja kiinteistöjen hintoja.

Rahan määrän kasvu päättyy sitten, kun keskuspankki ottaa tahtipuikon käteensä

Keskuspankki odottaa nyt omien sanojensa mukaan inflaation kiihtymistä yli 2% rajan. Sen jälkeen sillä on työkalut käsissään. Se voi hidastaa ja lopettaa valtioiden velkakirjojen oston. Pitkät korot nousevat ja valtiot joutuvat säästämään. Rahan määrän kasvu samalla supistuu ja inflaatio talttuu. Keskuspankki päättää silloin epäsuorasti valtioiden raamibudjeteista ja Euroalue on siirtynyt keskitettyyn, keskuspankkipolitiikan avulla aikaansaatuun budjetti- ja velkakuriin.

Sijoittajien hermostuneisuus/rauhallisuus vaikuttaa hintainflaatioon

Sijoittajat ovat herkkiä otuksia. He alkavat hautoa rahaa tileillään jos ajat muuttuvat epävarmoiksi. Tämä pienentää rahan kiertonopeutta ja kvantiteettiteorian mukaan rahan määrän kasvu ei silloin täysimääräisesti enää siirry osakkeiden ja kiinteistöjen hintoihin.  Tämä mahdollinen hermostuneisuus voi tuoda yllätyksen, mutta jos hermostuneisuus pysyy nykytasolla, niin silloin rahan määrän lisäys siirtyy tuotteiden (eli osakkeiden ja kiinteistöjen) hintoihin.