Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Pakarinen arvioi kuluvana vuonna käynnistyvän kaikkiaan 26 500 asunnon rakentamisen. Määrä on reilut tuhat asuntoa viimevuotista vähemmän. Asuntorahastot pelastivat asuntorakentamisen viime vuonna romahdukselta, ja niiden aktiivisuuden ennakoidaan jatkuvan kuluvan vuoden aikana. Näin ollen kysyntä painottuu edelleen kerrostalokantaan ja pienempiin asuntoihin.

Omakotitaloaloituksia odotetaan kertyvän kuluvana vuonna vain 7 500, joka on matalin taso lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Aloituksia kertyi vähemmän, vajaa 7 400, viimeksi vuonna 1996.

Talouskehityksen tahmeus heijastuu vielä tänä vuonna yksityiseen kulutukseen. Asuntolainakannan kasvu on hidastunut jo useamman kuukauden ajan yleisen epävarmuuden sekä pankkien sääntelyn kiristymisen myötä. Ensi vuonna talouden mahdollinen piristyminen kuitenkin helpottanee kotitalouksien tilannetta.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto polkee kolmatta vuotta paikoillaan. ”Hallituksen maaliskuisen kehysriihen päätökset antavat uskoa parempaan. Ensi vuodeksi valmisteilla olevan uuden, kevyemmän korkotukimallin ja pääkaupunkiseudun väliaikaisten käynnistysavustusten myötä ARA-tuotanto kääntyy kasvuun”, ennakoi toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuudesta.

Infra kärsii politiikan lyhytnäköisyydestä

Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna lähes puolella parin vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Pohja lienee kuitenkin nyt ohitettu, koska vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä lupakuutiot kasvoivat selvästi. Kasvua on odotettavissa etenkin liikenteen rakennuksiin pääkaupunkiseudun mittavien hankkeiden myötä.

Infrarakentamisen tilanne näyttää yhä heikolta. Julkisen sektorin sopeutustoimet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi karsivat niin valtion kuin kuntienkin infrarahoitusta.

”Kireässä taloustilanteessa infran ylläpitäminen ja siihen investoiminen pitäisi kuitenkin nähdä pitkän aikavälin kilpailutekijänä.  Sitä ei olisi vara jättää hyödyntämättä tässä maltillisten kustannusten ja matalien korkojen myötä syntyneessä edullisessa rahoitustilanteessa”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs.

Viime vuonna asuntoaloituksia kertyi odotettua enemmän

Viime vuonna rakentamisen määrä supistui 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Talonrakennustöiden aloituksien kuutiomäärä laski 30,6 miljoonaan.

Rakennusinvestoinnit vähenivät vuonna 2013 yhteensä 4,2 prosenttia. Talonrakennusinvestoinnit supistuivat 4,4 prosenttia ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit vastaavasti 2,7 prosenttia.

Asuntoaloituksia kertyi viime vuonna yllättävänkin paljon, yhteensä 27 800. Asuntorahastojen merkitys oli huomattava, sillä niiden omistukseen päätyi noin 2 500 uutta asuntoa.

Mennyt vuosi oli asuntomarkkinoilla monella tapaa poikkeuksellinen. Talouden epävarmuus, varainsiirtoveron korotus, lainakattoon varautuminen sekä asuntorahastot löivät siihen leimansa.

Rakentamisen työllisten määrä pysyi työvoiman kasvun myötä tuotannon supistumiseen nähden korkealla tasolla 175 000 henkilössä. Rakennusalan työttömyys kuitenkin paheni samalla, ja kohosi tämän vuoden helmikuussa yli 35 000 henkilöön.