Sähkönjakeluverkon Tulevaisuudesta

Joulun 2011 Tapaninpäivänä Suomen yli pyyhkäisi melkoinen myrsky. Tuon jälkimainingeissa pahimmillaan 190ooo Fortumin asiakasta (huom! ei puhuta ihmisistä, vaan asiakkaista) oli ilman sähköä.

Talvimyrsky inhottavasti korosti joulukuun esityskierrostani eteläisessä Suomessa – puhuin siellä mm. sähkön roolista nykyisessä yhteiskunnassa. Veikkaan, että sähkökatkosten yhteydessä vedenpaineiden lasku yllätti monta myrskyn uhria.

 

Varsin nopeasti myrskyn vahinkojen selvittyä alettiin puhumaan sähkökaapelien viemisestä maan alle, mutta se on a) iso ja b) erittäin kallis (10-20 Mrd €a) urakka. Samoin on muistettava, että maan sisään vietyjen kaapelien ylläpito (kaapeleita on uusittava 10-20v välein) ja korjaus ovat selvästi kalliimpaa.

Urakkaan sopivan koulutuksen kavereita maasta taitaa löytyä n. 30ooo, mutta heillä on tekemistä ihan nykyjärjestelmän pyörittämisessäkin. Jatkoja ajatellen sähkörakentamisen koulutuksen lisäys olisi varsin tarpeellista, mutta alalle ei taida tänäänkään olla kauheasti tunkua. Surullista.

 

On myös hyvä pitää mielessä, että ei sähköverkon rakentamisesta ole iloa jos siihen ei ole syöttää virtaa. Onneksi viime vuonna lupailtiin useampiakin parannuksia energiatarjontaan, mutta noiden toteutumisessa aikajänne on paljolti status quo'n jatkumisesta kiinni. Usein puhutaan vähintään 5v pullonkauloista – ellei vieläkin pidemmistä ajoista.

Mitä tulee "älykkääseen sähköverkkoon", niin senkin pystytys vaatii valtavasti resursseja. Tarvitaan kodinkoneiden uusi sukupolvi (ihmisten ostovoima?) ja joka kodista (tai muutaman talon ryhmästä) pitäisi löytyä sähkön varastointikykyäkin (lue: akkuja).

Wanhojen laitteiden purkaminen ja akkujen kierrätyskään eivät ole ilmaisia – ei energeettisesti eikä taloudellisesti.

 

Lyhyesti sanoen "älykäs sähköverkko" on puhdasta monimutkaisuuden hyperrakentamista, josta myös puhuin kiertueella. Kompleksisuuden kasvatus nykyisestä onnistuu vain hyvin toimivassa globaalissa maailmassa – ja se, hyvät lukijat, tulee olemaan erittäin pahasti koetuksella.

Moni visionääri joutuneekin toteamaan tehtävän mahdottomuuden. Ensin laman takia, joka rajoittaa rahoitusta (puhtaasti ihmisten keksintö) – sitten energiaongelmien takia, koska laman aikana kulutetaan nopeasti hupenevia, helppoja fossiilisia energialähteitä niiden näennäisen halpuuden takia.

 

Kaiken kaikkiaan näen haja-asutusalueen sähköverkon tulevaisuuden varsin synkkänä. Tämä siksi, että nykyisen "tuoton" maksimointiin keskittyvän rahajärjestelmän puitteissa haja-asutus ei jatkossa käyttömaksuillaan tod.näk. pysty maksamaan oman verkostonsa ylläpitoa.

Joudummekin pohtimaan mikä on sähköverkon tehtävä? Varmistaa syrjäseuduille kohtuulliset elämän "perus"edellytykset? Ehkä myös taata yhteiskuntarauhaa?

 

Vaan kuten olen monasti vinkunut, niin talousjärjestelmämme arvotukset ovat hieman kyseenalaisia. Luultavasti tilanne kulminoituukin siihen että myrskyjen myötä ja SuperLaman painaessa niskaan, haja-asutusalueiden pettäviä sähköverkkoja ei "kannattamattomina" vain rakenneta uudelleen.

Syrjäseutujen ihmisten pitäisikin intensiivisesti panostaa omaan perusenergian tuotantoon – ei odottaa "ylhäältä" tulevia ratkaisuja. On jo nähty kuinka valtakoneiston perustehtävä tuntuu olevan tavallisten ihmisten elämän vaikeuttaminen.

 

StormComing

  • SuperLamassaTM instituutiot käpertyvät itseensä (pyrkivät varmistamaan oman olemassaolonsa).
  • Tämä tarkoittaa kaikkien marginaalisesti tuottavien toimintojen lakkauttamista ja "keskustan" (esim. EU, valtio, kunnat) ylläpitämistä "periferian" eli kaikkien muiden kustannuksella. Erityisesti puolustuskyvyttömät (vanhukset, sairaat, työttömät, lapset) joutavat mankeliin.
  • Tilanne muistuttaa enemmän kuin paljon lukuisia historian hetkiä, joilla on yhteinen nimittäjä – imperiumien romahdus. Tällä hetkellä olemme globaalin vapaakaupan nimeen vannovan rahaimperiumin romahduksen alkumainingeissa.
  • Lähivuodet tulevat olemaan tylyä seurattavaa, sillä en näe valtablokkien (erityisesti finanssimaailman) luopuvan "määräysvallastaan" kovinkaan kitkattomasti.

 

Laajempi teksti teknisillä ym. yksityiskohdilla höystettynä löytyy täältä.

 

2 thoughts on “Sähkönjakeluverkon Tulevaisuudesta

  1. Ystävällistä provosointia

    Tartun tähän kohtaan:

    Varsin nopeasti myrskyn vahinkojen selvittyä alettiin puhumaan sähkökaapelien viemisestä maan alle, mutta se on a) iso ja b) erittäin kallis (10-20 Mrd €a) urakka. Samoin on muistettava, että maan sisään vietyjen kaapelien ylläpito (kaapeleita on uusittava 10-20v välein) ja korjaus ovat selvästi kalliimpaa.

    Urakkaan sopivan koulutuksen kavereita maasta taitaa löytyä n. 30ooo, mutta heillä on tekemistä ihan nykyjärjestelmän pyörittämisessäkin. Jatkoja ajatellen sähkörakentamisen koulutuksen lisäys olisi varsin tarpeellista, mutta alalle ei taida tänäänkään olla kauheasti tunkua. Surullista.

    Asiaa kannattaisi pohtia nyt paremminkin ongelmanratkaisun kannalta. Ensinnäkin nyt olisi mahdollisuus näyttää se innovaatio-osaaminen mikä Suomessa on jolloin saadaan kaapelien maan alle viemisen tehokkuutta nostettua taloudellisesti ja ajallisesti sekä millaisilla innovaatioilla huoltoväliä voidaan kasvattaa tai helpottaa. Erään laitteen olenkin jo nähnyt millä sama kone leikkaisi asfaltin, teki railon ja laski kaapelin. Kyseinen laite ei taida vain tällä hetkellä soveltua suurjännitekaapeleiden asentamiseen.

    Haastan alkuperäisen väitteen esittäjän antamaan lähteen liittyen alan osaamisen puuttumisesta. Alalla, kuin alalla saadaan väännettyä osaamispula, mutta omat henkilökohtaiset kokemukset, jotka eivät siis kelpaa lähteeksi kyllä ovat toista mieltä osaamisen koulutustarpeesta. Nuoria sekä vanhempiakin, työttömiä eri tason sähkömiehiä on olemassa tällä hetkellä paljon. Se tukeeko yhteiskunta heidän hakeutumista töihin on taas aivan toinen keskustelunsa.

    1. Pieni provo on aina paikallaan

      Upotuksen kaapeloinnin hinnoittelu on oheisesta linkistä. Olen jossain itse myös törmännyt tuohon "asfalttileikkuri-kaapelin upottajaan" mutta se taisi tosiaan olla enempi valokaapelointia vastaavaan tarkoitettu. Toivoa sopii, että siitä saataisiin päivitettyä uudempi ja isompia kaapeleita upottamaan kykenevä. Samoin tuo huoltoväli on iso tekijä, sitä olisi hyvä saada reilusti ylöspäin – kaupungeissa ja ei-kaupunki-alueilla noissa taitaa olla varsin reilu ero.

      Tuota, en tainnut sanoa että ei ole osaamista, vaan että käsipareja on tuo määrä. Kun mietitään eläköitymistä, niin tuntuma on, että enempi poistuu kuin uusia tekijöitä työmarkkinoille tulee. Mutta tuo on se isoin pointti, rahoitus – pystytäänkö sitä järjestämään nykyjärjestelmän puitteissa – varsinkaan jos/kun mainitsemani SuperLama -mörkö astuu areenalle.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com