Strategia ja sen testaus: Osa 2
Strategia millä treidaamme olisi hyvä olla systemaattisen tuottava. Jos systeemi ei ole tuottava, niin se ei ole hyvä sillä treidaavalle sijoittajalle. hän häviää rahansa, kyse on vain koska. Tuottava systeemi ei ole ainoa kriteeri, sen pitää olla myös treidattavissa. Otetaan yksinkertainen klassinen esimerkki suuren maailman pelimaailmasta missä rulettipöydässä on rajoittamattomat panokset. Aloitan ruletissa pelaamaan punaista ja laitan siihen 1 rahan. Tulee musta, niin laitan nyt 2 rahaa, taas menee mönkään ja laitan 4 rahaa ja taas menee mönkään, niin laitan nyt 8 rahaa, niin kauan kunnes voitan. Joskus tulen voittamaan yhden rahan. Siten taas aloitan yhdellä rahalla. Systeemi on tuottava, jopa liian hyvä ollakseen totta. Se on käytännössä mahdoton treidata ja siksi se on käyttökelvoton.
Jos ajatellaan perinteistä teknistä analyysiä kuten MACD tai tuki- ja vastustasoja, niin niiden taustalla oleva perusfilosofia on hyvin sama kuin tehokkaiden markkinoiden periaate. Kaikki olemassa oleva tieto on jo hinnoissa tai voluumissa. Nämä toisiaan vastaan tappelevat filosofiat ainoastaan eroavat siinä, että TA:n mukaan historiallista kurssiliikettä ja voluumia ei ole täysimääräisesti hinnoiteltu nykyisiin kursseihin. Jos historiallinen kurssitieto olisi hinnoiteltu nykyiseen hintaan, niin silloin fundamenttisijoittaja pystyisi hyötymään siitä ja jos taas ei, niin asiasta voi hyötyä TA-sijoittaja. Mutta kuinka paljon ennustevoimaa voisi kuvitella olevan sitten teknisellä analyysillä jos sen ainoa etu on historiallisessa hinta- ja voluumitiedoissa?
Yritän analysoida menetelmiä mitä Kari Laakso esittelee Piksun kirjoituksessaan. Minulla ei valitettavasti ole noita Palmqvistin kirjoja mihin Kari viittasi.
Toivottavasti ymmärrän yksiselitteisesti strategiat. Toivon myös lisää keskustelua ja ryhmäpohdintaa. Näin voimme kaikki oppia!
Pari menetelmää testattu
En kauhean paljon saanut systemaattisia strategioita luotua tuosta tekstistä. Testaan ensin lauseen ” Osakkeiden hinnat yleensä nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee, ja osakkeiden hinnat yleensä laskevat, kun VIX indeksi nousee”. Teoriassa näin ei pitäisi olla ja käsittääkseni yleensä tutkitaan uusien huippujen / uusien pohjien suhdetta. Jos volatiliteetti nousee ja samanaikaisesti ei tule enää enempää uusia huippuja niin oletetaan että instituutiosijoittajat ovat vaihtamassa mieltään. Tutkitaan miten S&P 500 indeksin muutokset korreloivat VIX–indeksin muutoksen kanssa, niiden pitäisi korreloida negatiivisesti. Eli jos VIX nousee tänään, niin S&P 500 pitäisi huomenna (tai 30 päivän aikana) laskea. Itse asiassa VIX indeksi kertoo vaikkapa 68 % todennäköisyyden missä on S&P 500 indeksi, se on 0,287*VIX. Nyt VIX on 31,3 eli S&P 500 indeksi on 68 % todennäköisyydellä +-8,6% kuukauden päästä. Mutta tutkitaan siis korrelaatio ja se on 9 % ei siis negatiivinen. Ja yleensä sanotaan, että alle 30 % korrelaatiot ovat mitättömiä eli ne voivat johtua sattumasta. Miten sitten jos VIX laskee niin nouseeko seuraavana päivänä S&P 500 indeksi? Tutkin 2038 pörssipäivää ja huomasin, että VIXin nousu tai lasku 1024 päivänä menee samaan suuntaan kuin seuraavan päivän S&P 500 indeksin liike ja 1014 päivänä vastakkaiseen suuntaan. Emme voi käyttää VIXiä ainakaan noin ennakoivana indikaattorina. Ja jos voisimme, niin optiomarkkinoilla se olisi suoraan tehokkaampaa toimia.
Minulla ei ole StoraEnson datafeediä muuta kuin aikavälillä 20.9.2003-20.8.2009 joten tutkin sillä välillä tarkoittaako ema5H>sma20C lyhyttä nousutrendiä ylöspäin. Löysin 50 tällaista hetkeä milloin ylitys tapahtui ja ensimmäisen päivän logaritmisten muutosten keskiarvo oli -0,001 eli lievää laskua. Toisena päivänä oli laskua -0,0019 ja kolmantena keskimäärin -0,005. Katsoin vastaavat arvot ilman mitään filtteriä ja arvot olivat -0,00056 eli tuo indikaattori ei selkeästi ennakoinut mihinkään päin STERV1V:n liikettä. Ero oli niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä. Luulen, että indikaattorilla ema5H>sma20C ei ole ennustevoimaa. Valitettavasti.
Toivottavasti en tehnyt laskuvirheitä.
Käytä kuutamoa treidauksen lähteenä
Nyt on tulossa uusi kuu ja kurssit nousevat laskeakseen täydenkuun aikana.
Ohessa linkki, jossa Hämeen osakesäästäjien vastinyhdistyksessä esitellään ko. strategia, hyvä kuva alkaa n. 2 minuutista.
http://www.youtube.com/watch?v=FrDcC19ZQG8
Esimerkiksi ema5H < ema20 päivägraafissa ?
Esimerkiksi Bollingerin kanavastrategia yliostetulle osakkeelle toimii parhaiten karhumarkkinassa ja sitä pitäisi välttää härkämarkkinassa tai sivuttaisliikkeessä. Sitä voidaan toteuttaa myymällä osaketta lyhyeksi BB kanavan yläreunan päältä, kun Nasdaq indeksin (QQQQ) viiden jakson huippujen exponentiaalinen liukuva keskiarvo on kahdenkymmenen jakson päätöshintojen exponentiaalisen liukuvan keskiarvon alapuolella.
Tämäkin strategia on selvitetty paremmin ja testattu Steve Palmqvistin kirjassa " How to Take Money from the Markets- Creating Profitable Strategies", Marketplace Books, Glenelg, Maryland, USA, jota kirjaa suosittelen sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin traderin hankittavaksi ja luettavaksi. Samantapaisia teknisiä kaupankäyntistrategioita ja -taktiikoita tarkastellaan ja niistä keskustellaan välillä myös Technical Traders Clubin (TTC) kokouksissa Helsingissä, joiden kokousten kutsuja on asetettu Piksu:n kalenteriin.
Olisi mielenkiintoista tietää tuottasivatko lyhyeksimyynnnit kun pelkästään SP500 indeksin viiden päivän huippujen exponentiaalinen liukuva keskiarvo on kahdenkymmenen päivän päätöshintojen exponentiaalisen liukuvan keskiarvon alapuolella.
PS. VIX indeksillä on mielestäni ennustevoimaa käänteestä silloin, kun tunnistetetaan divergenssi (eli poikkeama) sen liikkeen ja SP500:n liikkeen väliltä.
Määrittely ja kokous
Testaamista näissä strategioissa häiritsee jos sitä ei määritellä yksiselitteisesti. Esim. karhu- tai härkämarkkina ovat vain sanoja ilman merkitystä jos niitä ei määritellä vaikka ma(200) kautta tai jollain muulla yksiselitteisellä tavalla. Sama kuin että Bollingerissa pitää määritellä markkina (mitä osakkeita, raaka-aineita, korkoja vai mitä), range, keskihajonta, vai tarkoittaako vaikka viiden jakson pituus mitä tahanasa aikajaksoa? Se olisi vähän kuin Elliotin aaltoteorian mukaista, että aina löytyy samat muodot (fraktaalit) riippumatta aikajaksosta.
Itse olen aika monta kirjaa aiheesta lukenut ja melkein yhtä moneen pettynyt testauksen jälkeen. Huomaan monesta kirjasta, että kun testaan strategian samalla strategialla ja samalla datalla, niin tulokset tulevat erilaiseksi kuin kirjailijalla. Syynä saattaa olla osaamattomuuteni tai sitten jokin muu. Sijoituskirjailijoiden parissa rehellisyys ei ole se kaikkein hallitsevin luonteenpiirre. Palmqvistin kirja on melko kallis ja en viitsi ostaa sitä jos en saa varmistusta asiasta, että siinä kuvaillaan oikeasti treidattavissa olevia tuottavia strategioita. Asia kuitenkin kiinnostaa minua kovasti ja tutkin lisää asioita. Ja jos saan lastenhoitajan niin mielelläni tulen kuuntelemaan seuraavaan TTC:n kokoukseen.
minä testaan "Olisi mielenkiintoista tietää tuottasivatko lyhyeksimyynnnit kun pelkästään SP500 indeksin viiden päivän huippujen exponentiaalinen liukuva keskiarvo on kahdenkymmenen päivän päätöshintojen exponentiaalisen liukuvan keskiarvon alapuolella." tämän strategian. Testaus menee varmaan kuitenkin loppuviikolle tai peräti ensi viikolle. Olen taas mielestäni löytänyt rahantekokoneen ja minun täytyy tutkia mitä olen tehnyt väärin. Koska todellisuudessa liian hyvä on liian hyvää. Toivoisin liian hyvän olevan totta, se olisi mukavaa! -;)
Bollingerin kanavastrategia yliostetuille osakkeille
Bollingerin kanavastrategia yliostetuille osakkeille toimii lyhyeksimyynnin tapauksessa parhaiten Nasdaqin (QQQQ) karhumaisissa olosuhteissa, jotka on tässä määritelty ema5H < ema20C päivägraafissa. Tämä strategia on testattu Palmquistin kirjassa noin seitsemän vuoden aikajakson 2002-2009 ja se on antanut Nasdaqin karhumaisille jaksojen osakkeiden lyhyeksimyynneille tuotto/riski-suhteen 1,68. Kun osakkeiden myyntistrategiaa sitten on viritelty erilaisilla testatuilla suodattimilla (sijainti BB kanavan yläreunan suhteen, volyymi, osakkeiden minimihinta, ja aika lyhyeksimyynnistä takaisinostoon) on runsaiden Nasdaq osakkkeiden lyhyeksimyyntien tuotto/riskisuhteeksi saatu yli 2. Esimerkiksi kun osakkeen päivän korkein hinta on ensin ylittänyt 4 prosentilla BB kanavan yläreunan ja osaketta on sitten shortattu seuraavana aamuna ja osaketta sitten on pidetty kolme päivää ja myyty sitten seuraavana aamuna, niin Palmqvistin testien mukaan on on saatu hyviä taloudellisia tuloksia.
Strategiota voi tietenkin testata myös Metastockilla, joka on usean TTC:n jäsenen työkalu. Metastockissa on Enhanced System Tester ja Explorer, joiden käytöstä TTC kerhon jäsen Kari Pakarinen on pitänyt kkukausikokouksessa 16.12.2010 hyödyllisen esityksen, joka löytyy Piksun blogeista nimellä "Tuottavien kaupasnkäyntisysteemien etsintä ja käyttöönotto tetauksen ja tutkinnan avulla.".
On juuri niinkuin sanot, että näissä strategiossa testaamista häiritsee se, että niitä ei määritellä yksiselitteisesti. Määritelmien ja kriteerien ymmärtäminen vaatii joko Palmqvistin kirjan lukemista ajatuksella, tai sitten kahden tai useamman henkilön ryhmässä näiden esittelyä ja läpikäyntiä ja niistä keskustelua.
Tuon Palmqvistin kirjan mukanani seuraaviin TTC:n kokouksiin, niin voit niihin tutustua ja kokouksissa yritämme tarkastella muun muassa Steve Palmquistin, Oliver Velezin tai Greg Capran lyhyen ja keskipitkän aikavälin kaupankäyntti- ja sijoitusstrategiota ja taktiikoita sekä testauksia sekä niiden johdannaisia. Tervetuloa mukaan. Olemme lisäksi eräänlainen Metastockin TA analyysiohjelmiston ja sen tehotyökalujen suomalainen Owners Club. TTC:n (Technical Traders Club) perusti vuosituhannen vaihteessa Suomeen Stephan Grimm.
Terveisin
Kari
Kirjoja ja muuta
On monia kirjoja joissa on noita strategioita. On myös alan lehtiä missä esitellään säännöllisesti strategioita. Treidaaminen on yksinäistä työtä ja on kiva jutella saman alan ihmisten kanssa. Mielestäni tämäkään asia ei ole välinekysymys, kaikilla alan ohjelmilla voi suunnilleen testata normaalit systeemit. Amissa minua viehättää sen kehittäjän osaaminen ja Amibrokerin avoimuus. Voin suoraan ohjata rajapintojen kautta Amia ja amilla voi ohjata mitä tahansa. Leivänpaahtimena se on huono, muussa OK. On mielenkiintoista kuulla miten muut testaavat ja kehittävät strategioitaan.
Pääsen Hämeenlinnasta lähtemään maanantaina 31.10 noin kello 16:15. Luulen, että ehdin kuudeksi Perhoon. Tosin olen sellainen, että eksyn joka paikkaan.
Jarno
Terveisiä Taiwanista
Terveisiä kauniista Kiinan tasavallasta
Tutkimus on mielestäni nollatutkimus ainakin jos sillä pyritään jotain todistamaan päiväkauppiaiden tuottavuudesta. Tietenkin, jos otetaan koko ryhmä tai suuri otos ryhmästä, jotka myyvät ja ostavat tuotteita toisilleen, niin se on ryhmämielessä miinussummapeliä. Matemaattisesti voidaan ilmaista asia seuraavasti: Hinta-Hinta-Kulut < 0. Se on sama kuin jos tutkittaisiin asuntokauppoja kiinteistövälittäjien kautta. Aina kun joku ostaa kiinteistövälittäjän kautta niin joku myy kiinteistövälittäjän kautta ja lopputulos on aina negatiivinen (kulujen vuoksi). Pitkään homma voi olla voitollinen jos hinnat aina nousevat. Näin on myös ryhmänä päiväkauppiaiden kanssa.
Jos seuraatte päiväkauppiaiden ajatuksen juoksua vaikka suomalaisilla keskustelupalstoilla kuten Kauppalehden, Arvopaperin tai Nordnet foorumissa, niin olisin aika hämmästynyt jos ne suurimmassa äänessä olevat olisivat voitollisia. Hommassa on pitkä oppimiskäyrä ja mutkainen. Ja mielestäni, jotta hommasta ylipäätään voisi saada voitollista, olisi hyvä tietää jotain jostakin tai ainakin vähintään peruskoulun oppimäärän verran tilastollisesta ajattelusta. Harvassa hommassa on niin pieni allalletulokynnys kuin päiväkauppiaaksi alkamisessa. Ja harva homma vaikuttaa niin helpolta kuin päiväkauppiaana oleminen. Ja harva homma vaikuttaa ulkopuolisesta niin vapaalta ja mukavalta kuin päiväkauppiaana oleminen. Harhaa on kaikki.
Tutkimuksen aineisto saatiin kun Taiwanissa laskettiin päiväkauppiaiden marginaalivaatimus puoleen. Hommassa käytettiin näiden spekulanttien kauppoja. Jos funtsitaan yleensä tyyppejä joille ei riitä osakemarkkinoilla 1000 % vipu vaan he tarttuvat 2000 % vipuun, niin heidän riskien ja panostenhallinnassa on jotain (=kaikki) parannettavaa. Tuo aineisto on erittäin vinoutunut.
Kirjoitus on vahvasti vinoutunut ja siinä joko ei ole pyritty tieteelliseen objektiivisuuteen tai toinen mahdollisuus on, että kirjoittajat eivät ymmärrä omaa aineistoaan. Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin, että kirjoittajat halusivat huomiota ja he ovat saaneet tällä kirjoituksellaan sitä täälläkin jo liikaa.
PS. En jaksanut lukea tuosta kuin muutaman ensimmäisen sivun, koska minulla on parempaakin tekemistä. Löysin nimittäin lukemattoman Seiska lehden.
Kieltämättä voi syntyä väärä kuva
tutkimuksen kohteena olevista taiwanilaisista päiväkauppiaista, jos lukee artikkelista vain pari sivua ja vasta sivulla yhdeksän kerrotaan miksi ja miten tutkimuksen kohderyhmä valittiin.
Nimittäin päiväkauppiaiden tutkimisen pääongelma on anonyymi pörssikauppa, josta yleensä on mahdoton erottaa yksittäisiä tosiinsa liittyviä osto-myynti pareja. Helsingin pörssistä näitä tietoja on saanut tutkimustarkoituksiin ja tuloksena on mm. Linnainmaan väitöskirja:
http://hsepubl.lib.hse.fi/EN/diss/?cmd=show&dissid=244
Sillä, onko kohteeksi valitut futuurikapuan kävijät riskihakuisia, ei puolestaan ole merkitystä, koska tutkimuksessa selvitettiin nimen oman tämän otoksen sisältä riskihaluisten ja vähemmän riskihaluisten joukkoa.
Toki arviosi keskustelupalstojen päiväkauppiaista on varmaankin sattuva, mutta kyllä tuohon taiwanilaiseen aineistoon liittyi päivätreidareiden oppimisesta mielenkiintoinen piirre: Kokemuksen mukana itseluottamus kasvoi, riskinotto lisääntyi ja kaupat eivät olleet tuottoisampia.
Bias
Kun näissä kahdessa tutkimuksessa löydettiin ajetteluvirheitä, niin kuinka voimme hyötyä niistä? Ideoita! Yksi on varmaan se, että emme ala käymään kauppaa liian tiuhaan. Kaupankäynnin suurin kustannus ei ole välityspalkkio vaan spredi+toimeksiannon vaikutus kurssiin.