Hiljattain julkaistussa Aalto Yliopiston opinnäytetyössä (Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin / Lauri Nyman) käsitellään sijoittajaa kiinnostavaa aihepiiriä: Miten valita tuottavia sijoituskohteita ja millä tavalla kannattaa samalla hajauttaa.

Markowitzin malli (ns. portfolioteoria) on matemaattinen menetelmä, jolla eläkevakuutusyhtiöt ja rahastoyhtiöt laskevat optimaalisen salkun koostumuksen seuraavista lähtötiedoista:

• tuottoennusteet kullekin sijoitusinstrumentille  (tuottoennusteet voidaan tuottaa joko teknisellä analyysillä, fundamenttianalyysillä tai muilla menetelmillä)
• sijoitusinstrumenttien väliset keskinäiset korrelaatiot (paljonko kurssikäyrissä on ollut keskinäisriippuvuutta)

Työssä käydään läpi tuottoennusteen laskeminen maaindeksi-etf rahastoille (faktorimallin pohjalta), keskinäisten korrelaatioiden laskeminen ja näiden perusteella lasketaan matemaattisesti optimaalinen salkun koostumus.

Hajautusta kannattaa lisätä, kun sijoitushorisontti on pitkä

Uutta on työn esittelemä tapa laskea optimaalinen salkun koostumus. Sijoitusinstrumenttien välisen korrelaation laskemisessa otetaan huomioon histroriallisten korrelaatioiden lisäksi myös tuottoennusteen epävarmuus ja sen vaikutus keskinäisiin korrelaatioennusteisiin. 

Työssä esitelty tapa parantaa portfolioteorian toimintaa lisäämällä hajautusta erityisesti silloin, kun sijoitusaika on pitkä (esim. vuoden luokkaa). Klassinenkin portfolioteoria suosittelee lisäämään hajautusta kun sijoitusaika on pitkä. Työssä esitetyt argumentit ja niiden pohjalta laadittu matemaattinen malli suosittelee lisäämään hajautusta vielä hieman klassista menetelmää enemmän.

Moni sijoittaja on käytännössä huomannut, että kannattaa hajauttaa perusteellisemmin, jos sijoitushorisontti on pitkä. Nyt tälle havainnolle on olemassa hyvä mateemaattinen malli.

Osakkeiden tunnusluvut eivät aina ennusta tulevaa kurssikehitystä

Työssä lasketaan tuottoennusteet maaindeksi etf rahastoille perustuen osakkeiden tunnuslukuihin (P/E, P/B, P/S, P/Cfl). Piksu toimitus epäilee näiden ennustevoimaa kun kyseessä ovat maaindeksit. Parempiin tuottoennusteisiin olisi varmaan päästy, jos mukana olisi ollut näiden lisäksi sellaisia tekijöitä kuten maan luottoluokituksen muutos, väestönkasvu, bruttokansantuotteen kasvu ja reaalikoron taso.