Suomen kannattaisi siirtyä tuottojen verottamisesta varallisuusverojen (esim. kiinteistövero) suuntaan
Pääomatuloveron ja/tai yhteisöveron osittainen korvaaminen varallisuusverolla (esim. kiinteistöverolla) olisi OECD:n mukaan järkevää. Tällä kannustettaisiin talouselämää uudistumaan ja panostamaan kasvuun ja tuottavuuteen.
Kaikki verot haittaavat jotain toimintaa ja OECD:n mukaan verojen haitallisuusjärjestys haitallisimmasta vähiten haitalliseen on seuraava:
- Yritysten ja yritystulojen (yritystoiminnan voittojen) verottaminen on talouskasvulle haitallisinta
- Työn ja palkan verottaminen seuraavaksi haitallisinta
- Omaisuuden ja perintöjen verottaminen
- Kulutuksen verottaminen (alv)
- Vähiten haitallista on kiinteistöomaisuuden verotus
Syitä tähän järjestykseen on helppo ymmärtää. Voitot kannustavat omistajia tuotannollisiin investointeihin. Tuoton pitää olla suurempaa kuin mitä saadaan esimerkiksi jokseenkin riskittömistä valtionlainoista. Yritysten ja yritystulojen verottaminen on tästä syystä listan kärjessä. Jos eivät investoinnit tuota, niin sijoittajat ja yritykset investoivat ulkomaille.
On hyvin ymmärrettävää että työn ja palkan verottaminen on haitallista. Työ ei kiinnosta jos siitä ei saa kunnon palkkaa tai jos verotus asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan kuka on ahkera. Jos ahkeraa rangaistaan (= veroprogressio) niin jossakin vaiheessa työnteko lakkaa kiinnostamasta, työpäivät lyhenevät ja muuttuvat tehottomammiksi.
Omaisuuden ja perintöjen verottaminen koetaan kansalaisten parissa vastenmieliseksi, mutta yhteiskunnan kehittymisen kannalta nämä veromuodot ovat selkeästi vähemmän haitallisia kuin voittojen ja omaisuustulojen verottaminen. Syy on varsin yksinkertainen. Jos ei haluta voittoja eikä investointeja niin sitten yritysten voittoja ja niistä seuraavia omaisuustuloja kannattaa rangaista veroilla. Jos taas ei haluta laiskaa, toimintaan kykenemätöntä pääomaa niin sitten jouten makaavaa pääomaa voidaan verottaa. Näistä kahdesta ikävästä vaihtoehdosta OECD pitää parempana sitä että joutilasta, laiskaa pääomaa, patistellaan veroilla tehokkuuteen. Pääoman tulisi tuottaa rahanarvoista iloa kansalle ja siksi olisi parempi että joutilaana ja hyödyttömänä makaavaa omaisuutta ohjataan järkevämpiin kohteisiin.
Suomi on varallisuuden verottamisessa keskitasoa
Suomi on OECD:n tilastojen mukaan pääomien verottamisessa keskitasoa kun pääomien verottamiseen lasketaan mukaan kiinteistöverot, perintöverot, varainsiirtoverot ja kaikki muutkin pääomiin suoraan sidotut veromuodot (oheinen kuva). Meillä olisi varaa parantaa. Meidän ei kannattaisi säätää niin kovin ankaria rahallisia rangaistuksia työlle, yrittämiselle ja yritystoiminnalle. Voisimme hyvin siirtää rahallisten rangaistusten painopistettä näistä kohti sellaista laiskaa pääomaa, joka ei tuota kenellekään rahanarvoista iloa.
Vasemmistoliitto on avannut keskustelun varallisuusverosta
Vasemmistoliiton Minja Koskela on viime viikolla aloittanut poliittisen keskustelun varallisuusverotuksen suuntaan siirtymisestä. Kiitos hänelle tästä keskustelun avauksesta. Voi olla ettei vasemmistoliiton puolueohjelma ei edusta aivan loppuun asti hiottua ja terävintä kansantaloudellista ajattelua, mutta ajatuksen ydin on hyvä. Varallisuusverosta on hyvä keskustella.
Suomen kiinteistöverolainsäädäntöä olisi syytä yksinkertaistaa
Meillä on käytössä yksi varallisuusveron muoto, kiinteistövero. Mutta se kohtelee ihmisiä, omistajia ja kiinteistötyyppejä hyvin eri tavoin riippuen siitä kuka omistaja- tai mikä kiinteistö- tyyppi on ollut poliitikoille mieleinen. Hyvä järjestelmä olisi sellainen jossa kaikki omistajat ja kiinteistötyypit ovat lain edessä samanarvoisia. On se kumma että mitään lainsäädäntöä ei osata tehdä tasapuoliseksi. Pitää aina rakennella porsaanreikiä omille mielitietyille.
Lisää tietoa:
- OECD: Tax on property
- OECD: Reforming property tax
- OECD: Taxation and Economic growth
- OECD: corporate taxation
- wikipedia: Kiinteistövero Suomessa
- Etla varallisuusverosta
- vikipedia: fastighetskatt
- Finlex: Kiinteistövero Suomessa
Minja haluaisi verottaa kaikkea varallisuutta poislukien vakituinen asunto , ei siis pelkästään kiinteistöjä vaan myös yritysomaisuutta, pankkitalletuksia, henkivakuutuksia yms. Jo Edellisen hallituksen aikaan väläyteltiin myös exit-taxia, jolla verotettaisiin osa ulkomaille muuttavan varakkaan omaisuudesta. Minusta on vaarallista peesata näitä vasemmiston ideoita. Eivät ne ideat sieltä lopu ja moni vasemmistolainen ajatuspaja SAK mukaanlukien avittaa innokkaasti lisäideoilla. OECD-vertailussa Suomen verotus suhteessa BKT:hen on kyllä ihan tapissa jo nyt. Tärkeämpää olisi huolehtia, että verorahoja käytettäisiin järkevästi kansalaisten eduksi. Garden Helsingit saisi unohtaa, Vantaan ja Helsingin raitiovaunukilpailun uusia toisin ktiteerein jne. Suomalaiset ovat olleet taitavia yhteisen omaisuuden hukkaamisessa kuten Soneran Saksan ilmaostokset, Fortumin Venäjän seikkailu ja Uniper-sekoilu, Kemiran lannoiteteollisuuden, apatiitti- ja fosforimalmioiden myynti halvalla norjalaisille, sähkönsiirtomonopolien myynti ulkomaalaisille jne, you name it. Esikoisoikeudet on jo moneen kertaan myyty rokasta ulkomaille. Viisautta tarvittaisiin rahan käsittelyyn eikä osaamattomille lisää rahaa hassattavaksi.
Sellainen varallisuus joka tuottaa huonosti ei ole aina joutilasta ja laiskaa pääomaa.
Otetaan esimerkkejä: Senaatintorin rakennukset Helsingissä, Näsineula Tampereella, Turun Tuomiokirkko ja Olavinlinna. Nämä rakennettiin kauan sitten suurella rahalla ja tuottavat edelleen turistituloja ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Näiden investointien takaisinmaksuaika on pitkä, jatkuu Turun Tuomiokirkon osalta vielä 700 vuoden jälkeen, eikä sijoitetun pääoman siksi ole koskaan tarvinnut tuottaa paljoa. Riittää että saadaan sijoitetun pääoman korot maksetuksi eikä juuri paljon enempää.
Kestäviin kohteisiin ei investoida jos käytetään liian suurta omaisuusveroa. Nykyisen kiinteistöveron taso (noin 1%) on aivan ehdoton maksimi Turun Tuomiokirkon tyyppisille kestäville kohteille.
Rooman imperiumi rakennettiin omaisuusveroon perustuen (ei ollut tuloveroa eikä alvia). Silloin käytettiin 1% veroa joka nostettiin noin 2% tasolle silloin kun valtion turvallisuus oli uhattuna. Tämä oli toimivaa siihen aikaan. Toki on otettava huomioon että sosiaalitoimi ja terveydenhuolto olivat siihen aikaan lahjoitusten ja paikallisen ja suvunkeskeisen lähimmäisenavun varassa.