Talousennusteet epäonnistuvat, mutta dynaamiset ja vikkelät pärjäävät silti vaikka ympäristö muuttuisi

Yhteiskunta
1

Valtionvarainministeriön seuraavan vuoden talousennusteet ovat jo yli viiden vuoden ajan, lukuun ottamatta vuotta 2021,  olleet liian positiivisia. Virhe on ollut tyypillisesti noin prosentti (kuva). Liian optimistiset ennusteet ovat olleet osasyynä löysään talouspolitiikkaan, velkaantumiseen ja vääriin toimenpiteisiin. Valtion ohella myös kuntatalouden toimijat ovat voineet haksahtaa virheisiin.  

Ei ole mitään takeita että ennusteet olisivat tulevaisuudessa parempia

Olisiko jollakin tavalla päästy parempaan? Pari keinoa olisi ollut. Suomen Pankki on tyypillisesti ollut onnekkaampi ennustaja. Paremmin olisi myös onnistuttu, jos olisi luotettu siihen että kun ei elintaso ole viiteentoista vuoteen parantunut, niin tuskinpa se ilman rakenneuudistuksia paranee seuraavanakaan vuonna.  Nollakasvun ennustaminen olisi ollut keskimäärin ihan järkevää ja johtanut kestävämpään budjettipolitiikkaan ja siihen että rakenneuudistuksiin olisi tartuttu nykyistä aiemmin.

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, eikä ole takeita, että jatkossa onnistutaan paremmin. Edes keskuspankit eivät usko pystyvänsä ennustamaan taloutta muutamaa kuukautta pidemmälle. Nekin ovat toimivat viimeisimmän datan mukaan ja säätävät toimintaansa kuukausitasolla.  Miten voidaan olettaa että kohtuu pienillä resursseilla varustettu ministeriö pystyisi yli vuoden mittaisiin ennusteisiin?

Julkishallinnon jäykkää budjettipohjaista vuosisykliä voisi hieman joustavoittaa

Mikä lääkkeeksi kun ennusteisiin ei voi luottaa?  Dynaamisuuden lisääminen valtionhallintoon voisi olla aiheellista. Suuremman osan budjetista voisi kenties jättää ratkaistavaksi lisäbudjeteissa tai muulla tavoin harkinnanvaraisiin eriin, joista päätetään vuoden kuluessa. Näin toimitaan perheissä ja yrityksissä. Kun tulee yllättävää, niin sopeudutaan siirtämällä tulevaisuuteen jotain vähemmän tärkeää, kuten esimerkiksi uuden auton ostoa. Yritykset lykkäävät tulevaisuuteen investointeja, jäädyttävät rekrytointeja ja sopivat joustavammista työajoista. Dynaamisuus ei ole julkishalinnolle tunnusmerkillistä, mutta eipä tuo haittaisi, jos vähän kokeilisi miltä tuntuu olla harkitusti jossain kohdassa joustava.

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään