Talousennusteet epäonnistuvat, mutta dynaamiset ja vikkelät pärjäävät silti vaikka ympäristö muuttuisi

Yhteiskunta
1

Valtionvarainministeriön seuraavan vuoden talousennusteet ovat jo yli viiden vuoden ajan, lukuun ottamatta vuotta 2021,  olleet liian positiivisia. Virhe on ollut tyypillisesti noin prosentti (kuva). Liian optimistiset ennusteet ovat olleet osasyynä löysään talouspolitiikkaan, velkaantumiseen ja vääriin toimenpiteisiin. Valtion ohella myös kuntatalouden toimijat ovat voineet haksahtaa virheisiin.  

Ei ole mitään takeita että ennusteet olisivat tulevaisuudessa parempia

Olisiko jollakin tavalla päästy parempaan? Pari keinoa olisi ollut. Suomen Pankki on tyypillisesti ollut onnekkaampi ennustaja. Paremmin olisi myös onnistuttu, jos olisi luotettu siihen että kun ei elintaso ole viiteentoista vuoteen parantunut, niin tuskinpa se ilman rakenneuudistuksia paranee seuraavanakaan vuonna.  Nollakasvun ennustaminen olisi ollut keskimäärin ihan järkevää ja johtanut kestävämpään budjettipolitiikkaan ja siihen että rakenneuudistuksiin olisi tartuttu nykyistä aiemmin.

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, eikä ole takeita, että jatkossa onnistutaan paremmin. Edes keskuspankit eivät usko pystyvänsä ennustamaan taloutta muutamaa kuukautta pidemmälle. Nekin ovat toimivat viimeisimmän datan mukaan ja säätävät toimintaansa kuukausitasolla.  Miten voidaan olettaa että kohtuu pienillä resursseilla varustettu ministeriö pystyisi yli vuoden mittaisiin ennusteisiin?

Julkishallinnon jäykkää budjettipohjaista vuosisykliä voisi hieman joustavoittaa

Mikä lääkkeeksi kun ennusteisiin ei voi luottaa?  Dynaamisuuden lisääminen valtionhallintoon voisi olla aiheellista. Suuremman osan budjetista voisi kenties jättää ratkaistavaksi lisäbudjeteissa tai muulla tavoin harkinnanvaraisiin eriin, joista päätetään vuoden kuluessa. Näin toimitaan perheissä ja yrityksissä. Kun tulee yllättävää, niin sopeudutaan siirtämällä tulevaisuuteen jotain vähemmän tärkeää, kuten esimerkiksi uuden auton ostoa. Yritykset lykkäävät tulevaisuuteen investointeja, jäädyttävät rekrytointeja ja sopivat joustavammista työajoista. Dynaamisuus ei ole julkishalinnolle tunnusmerkillistä, mutta eipä tuo haittaisi, jos vähän kokeilisi miltä tuntuu olla harkitusti jossain kohdassa joustava.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomi on määrätietoisesti siirtänyt työvoimaa julkisen sektorin tehtäviin

Suomen valtio on ETLA:n mukaan vuoden 2015 jälkeen siirtänyt päättäväisesti työvoimaa markkinasektorilta julkispalveluihin samalla kun julkispalveluiden työtuntia kohden laskettu tuottavuus on pienentynyt. Tämä on merkittävä

Salkun rakenne

Koneoppimiseen perustuva salkku tuotti ihan mukavasti Q2 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti Q2/2025 aikana vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin kahdellatoista prosentilla tuottaen noin 8,7 % tuoton.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen menetelmin