Taurus osakelista 1410

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net. Piksun sivulta voit myöskin lukea aikaisemmat blogini otsikon Taurus/Bo Lindfors alla.

Kärjen osalta suurimmat nousijat ovat Orion sekä Alma Media. Ixonos ja Tieto ovat menettäneet sijoitustaan edelliseen listaan verrattuna.

Osakkeita arvioivia menetelmiä on kehitetty valtava määrä, ja suosituksia antavia palvelujakin on tuhansia. Monet menetelmät ja palvelut perustuvat monimutkaiseen yhdistelmään,  jossa käytetään sekä fundamenttitietoa, näiden fundamenttitietojen muutoksia (esim. myynnin tai tuloksen kehitystä ja arviota tulevasta), analyytikoiden ennusteita, toimialan tai kansantalouden kehitystä kuvaavia indeksejä jne.  Lukijan on hyvin vaikeaa mieltää, mikä lopulta on vaikuttamassa tulokseen.

Joel Greenblattin kehittämä formula ei ole paras näistä menetelmistä, koska parasta ei ole olemassakaan. Päivätreidaaja toisaalta sekä ”osta ja unohda” strategialla osakkeisiin sijoittava toisaalta tarvitsevat aivan erilaisia apuvälineitä valitessaan sijoituskohteitaan. Mutta formula on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se käyttää vain kahta muuttujaa (pääomatuotto sekä tulostuotto) hakiessaan osakkeiden paremmuusjärjestystä. Lisäksi sijoituskohteiden seurantaan riittää kuukausirytmi, mikä on suuri etu. Sijoittajan ei tarvitse paimentaa salkkuaan päivittäin, mutta päivittämällä sitä muutaman kerran kuukaudessa, hän pystyy pitämään sen ajan tasalla formulan antaman paremmuusjärjestyksen mukaan.

Formulan tuloksista löytyy tietoa sekä Joel Greenblattin kirjasta että hänen verkkosivultaan www.formulainvesting.com samoinkuin minun aikaisemmista blogeistani. Tuloksia on USA:n markkinoilta vuosilta 1988-2009 sekä Pohjoismaiden pörsseistä vuosilta 2001-2009. 

 Mitä sanoo sitten sijoittaja, joka on hyödyntänyt Tauruksen osakepalvelua alusta alkaen? Leif ryhtyi sijoittamaan formulan mukaan marraskuussa 2007. Tässä hänen yhteenvetonsa maaliskuun puolessa välissä 2010:

”Aloin käyttää palvelua vuoden 2007 lopussa, kun OMXH indeksi oli lähes 12.000. Ostin osakkeita listan kärjestä, Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden joukosta. Listan lisäksi käytin omaa harkintaa ja kokemusta osakkeiden valinnassa. Kun indeksi laski vuoden 2008 aikana, ostin lisää osakkeita aina kun indeksi läpäisi uuden 1000-luvun matkalla alaspäin. Loppuvuodesta 2008 alkoi salkkuni arvo nousta, paljon ennen kuin pörssi kääntyi nousuun , aivan kuten Tauruksen malli oli ennustanut. Kun pörssi saavutti pohjansa lähellä 4.000 pistettä maaliskuussa 2009, oli salkkuni noussut jo melkoisesti pohjistaan. Nyt maaliskuun puolessavälissä 2010, kun indeksi on vähän yli 6.000 pisteen, on salkun arvo noin 40 % suurempi kuin siihen sijoittamani pääoma. Tämä on tulos osinkojen (jotka olen sijoittanut uudestaan) ja kaupankäyntikulujen jälkeen. Digian suhteen luotin omaan arviointikykyyni enemmän kuin Taurukseen – valitettavasti. Osake on viime kesästä saakka – jolloin se maksoi 2 € – ollut listan kärkipäässä, ja nyt sen hinta on yli viiden!”

Leifin salkun arvo on kehittynyt 130 % paremmin kuin pörssi-indeksi 2,5 vuoden aikana. Nordnetin verkkosivuilta löytyy tiedot noin kahdestakymmenestä osakerahastosta, jotka sijoittavat Pohjoismaisiin osakkeisiin. Paras näistä oli maaliskuussa 2010 saavuttanut sen arvon, mikä sillä oli marraskuussa 2007. Eli tämän osakerahastoista parhaimmankin Leifin salkku löi 40 %:lla.

Toimivan osakevalintamenetelmän ei tule ainoastaan löytää hyvät sijoituskohteet, vaan sen tulee myös välttää huonot. Tässäkin suhteessa formula antaa erinomaisia tuloksia. Kirjansa liitteessä ”A Random Walk Spoiled”,  Joel Greenblatt vertaa formulan tuloksia erään amerikkalaisen professorin Haugenin kehittämään menetelmään, jossa käytetään 71 eri muuttujaa. Paremmuus arvioitiin mm. vertaamalla sitä, miten hyvin menetelmät erottavat ”hyvät” osakkeet ”huonoista”. Osakkeet jaettiin kymmenyksiin siten että ylimmässä olivat formulan mukaan parhaimmat 1/10 osakkeista, jne., ja alimmassa huonoin kymmenes. Kun tuotto simuloitiin molempien menetelmien avulla, olivat parhaimman ja huonoimman kymmenyksen erot seuraavat:

Molemmat valintamenetelmät pystyivät siis erittäin tehokkaasti erottamaan ”hyvät” osakkeet ”huonoista”. Greenblattin formulan erottelukyky oli kuitenkin parempi, minkä lisäksi se käytti 69 tekijää vähemmän kuin Haugenin kaava.

Bo Lindfors

Taurus osakelista 1410

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net. Piksun sivulta voit myöskin lukea aikaisemmat blogini otsikon Taurus/Bo Lindfors alla.

Kärjen osalta suurimmat nousijat ovat Orion sekä Alma Media. Ixonos ja Tieto ovat menettäneet sijoitustaan edelliseen listaan verrattuna.

Osakkeita arvioivia menetelmiä on kehitetty valtava määrä, ja suosituksia antavia palvelujakin on tuhansia. Monet menetelmät ja palvelut perustuvat monimutkaiseen yhdistelmään,  jossa käytetään sekä fundamenttitietoa, näiden fundamenttitietojen muutoksia (esim. myynnin tai tuloksen kehitystä ja arviota tulevasta), analyytikoiden ennusteita, toimialan tai kansantalouden kehitystä kuvaavia indeksejä jne.  Lukijan on hyvin vaikeaa mieltää, mikä lopulta on vaikuttamassa tulokseen.

Joel Greenblattin kehittämä formula ei ole paras näistä menetelmistä, koska parasta ei ole olemassakaan. Päivätreidaaja toisaalta sekä ”osta ja unohda” strategialla osakkeisiin sijoittava toisaalta tarvitsevat aivan erilaisia apuvälineitä valitessaan sijoituskohteitaan. Mutta formula on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se käyttää vain kahta muuttujaa (pääomatuotto sekä tulostuotto) hakiessaan osakkeiden paremmuusjärjestystä. Lisäksi sijoituskohteiden seurantaan riittää kuukausirytmi, mikä on suuri etu. Sijoittajan ei tarvitse paimentaa salkkuaan päivittäin, mutta päivittämällä sitä muutaman kerran kuukaudessa, hän pystyy pitämään sen ajan tasalla formulan antaman paremmuusjärjestyksen mukaan.

Formulan tuloksista löytyy tietoa sekä Joel Greenblattin kirjasta että hänen verkkosivultaan www.formulainvesting.com samoinkuin minun aikaisemmista blogeistani. Tuloksia on USA:n markkinoilta vuosilta 1988-2009 sekä Pohjoismaiden pörsseistä vuosilta 2001-2009. 

 Mitä sanoo sitten sijoittaja, joka on hyödyntänyt Tauruksen osakepalvelua alusta alkaen? Leif ryhtyi sijoittamaan formulan mukaan marraskuussa 2007. Tässä hänen yhteenvetonsa maaliskuun puolessa välissä 2010:

”Aloin käyttää palvelua vuoden 2007 lopussa, kun OMXH indeksi oli lähes 12.000. Ostin osakkeita listan kärjestä, Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten yhtiöiden joukosta. Listan lisäksi käytin omaa harkintaa ja kokemusta osakkeiden valinnassa. Kun indeksi laski vuoden 2008 aikana, ostin lisää osakkeita aina kun indeksi läpäisi uuden 1000-luvun matkalla alaspäin. Loppuvuodesta 2008 alkoi salkkuni arvo nousta, paljon ennen kuin pörssi kääntyi nousuun , aivan kuten Tauruksen malli oli ennustanut. Kun pörssi saavutti pohjansa lähellä 4.000 pistettä maaliskuussa 2009, oli salkkuni noussut jo melkoisesti pohjistaan. Nyt maaliskuun puolessavälissä 2010, kun indeksi on vähän yli 6.000 pisteen, on salkun arvo noin 40 % suurempi kuin siihen sijoittamani pääoma. Tämä on tulos osinkojen (jotka olen sijoittanut uudestaan) ja kaupankäyntikulujen jälkeen. Digian suhteen luotin omaan arviointikykyyni enemmän kuin Taurukseen – valitettavasti. Osake on viime kesästä saakka – jolloin se maksoi 2 € – ollut listan kärkipäässä, ja nyt sen hinta on yli viiden!”

Leifin salkun arvo on kehittynyt 130 % paremmin kuin pörssi-indeksi 2,5 vuoden aikana. Nordnetin verkkosivuilta löytyy tiedot noin kahdestakymmenestä osakerahastosta, jotka sijoittavat Pohjoismaisiin osakkeisiin. Paras näistä oli maaliskuussa 2010 saavuttanut sen arvon, mikä sillä oli marraskuussa 2007. Eli tämän osakerahastoista parhaimmankin Leifin salkku löi 40 %:lla.

Toimivan osakevalintamenetelmän ei tule ainoastaan löytää hyvät sijoituskohteet, vaan sen tulee myös välttää huonot. Tässäkin suhteessa formula antaa erinomaisia tuloksia. Kirjansa liitteessä ”A Random Walk Spoiled”,  Joel Greenblatt vertaa formulan tuloksia erään amerikkalaisen professorin Haugenin kehittämään menetelmään, jossa käytetään 71 eri muuttujaa. Paremmuus arvioitiin mm. vertaamalla sitä, miten hyvin menetelmät erottavat ”hyvät” osakkeet ”huonoista”. Osakkeet jaettiin kymmenyksiin siten että ylimmässä olivat formulan mukaan parhaimmat 1/10 osakkeista, jne., ja alimmassa huonoin kymmenes. Kun tuotto simuloitiin molempien menetelmien avulla, olivat parhaimman ja huonoimman kymmenyksen erot seuraavat:

Molemmat valintamenetelmät pystyivät siis erittäin tehokkaasti erottamaan ”hyvät” osakkeet ”huonoista”. Greenblattin formulan erottelukyky oli kuitenkin parempi, minkä lisäksi se käytti 69 tekijää vähemmän kuin Haugenin kaava.

Bo Lindfors