Tavoitehinta on oopiumia piensijoittajalle

Sijoittaminen

Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.

Tavoitehinta on valtavirran analyytikkojen ennuste osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Niitä seurataan kuumeisesti sijoitusten keskeisenä osviittana.

Alihintainen osake on aina ostokelpoinen jo odotetun osinkovirran ansiosta. Jos arvio pitää kutinsa, tuottoa kertyy varmasti vuosien mittaan, muttei välttämättä tiukasti määrätyn aikaikkunan.

Tavoitehinta näyttää arvonmääritykseltä, muttei sitä ole. Se on valistunut arvaus osakekurssin kehityksestä aikavälillä X.

Tavoitehinta on hatara lupaus

Toki tavoitehinta perustuu yhtiön tilaan ja odotuksiin niistä – osaltaan. Mutta se perustuu vähintään yhtä paljon oletukseen markkinoiden käytöksestä.

Osake saattaa olla kuinkakin poskettoman hintainen ja saada silti aina korkeampia tavoitehintoja, koska analyytikko luottaa markkinoiden hulluuden aina vain yltyvän. Joskus yhtälö tietysti toimiikin.

Mutta usein ei. Jo siksi, että markkinoiden liikkeisiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin itse yhtiöt. Ja varsinkin huippukalliiden lupausyhtiöiden kohdalla.

Siitä tavoitehinnat vaikenevat, ettei tule huoli puseroon. Varovaisuus tekee huonoa bisnekselle.

Nio mallitapaus

Tavoitehinnat asetetaan usein houkuttelevan korkealle, koska suurten pikavoittojen lupaus addiktoi kuin huume. Vaikkapa laajasti seuratun kiinalaisen sähköautostartupin Nion tavoitehinnat asettuivat MarketWatch-lehden tilaston mukaan pari vuotta sitten haarukkaan 100 – 400 dollaria.

Jo haarukan posketon leveys todistaa ennusteiden sekavuutta. Toki kasvuyhtiöiden arviointi onkin erityisen vaikeaa, mutta joka tapauksessa osa näistä tavoitehinnoista paahtaa pahan kerran lepikkoon.

Nio reissasi tuolloin vielä kaukana alle varovaisimmankin tavoitehinnan. Saati yltiöpäisimmän.

Nion tavoitehintojen ja kurssin väliin mahtui hitusen ilmaa – saati nyt

Vaan sitä ripeämminhän sijoittaja rikastuu! Näin sen tavoitehintoihin luottava kokee.

Korkein tavoitehinta tarkoitti Nion markkina-arvon loikkaavaan noin 700 miljardiin dollariin. Se vastasi tuolloin kymmenen liikevaihdoltaan suurimman autotehtaan markkina-arvoa.

Turhasta vaatimattomuudesta ei tavoitetta voinut soimata. Mutta samaa kuonaa olivat kaikki muutkin.

Nion kurssi romahti inflaation kiihtyessä, korkojen noustessa ja sijoittajien palatessa tolkkuunsa – ainakin sähköautokuplan suhteen. Osake pyörii nyt alle 10 taalassa, yli -90% alle matalimmankin tavoitehinnan.

Suurilla lupauksilla pohjaton kysyntä

Kuumien startupien kohdalla tavoitehinnoittelun dynamiikka avautuu härskeimmillään. Euforisintakin visiota voi perustella, kun päinvastaisiakaan todisteita ei oikein vielä ole.

Sijoittaja tärisee kiimasta ynnäillessään tulevia tuottojaan. Ennusteiden pettäessä analyytikko voi syyttää yhtiötä eikä omaa varomattomuutta.

Toivotaan-toivotaan-kasvuyhtiöiden huikeilla tavoitehinnoilla on pohjaton kysyntä. Toisin kuin riskien ja odotusten ylimitoitusten esiin tuomisella – jolla kuitenkin pärjää sijoittajana varmasti.

Etenkin kun kyse on kokemattomista sijoittajista. Juuri heidän pitäisi kiertää hypeyhtiöt kaukaa, koska niissä riskien hahmottaminen ja niiden mielekäs hinnoittelu on erityisen vaikeaa.

Kasvuyhtiöissä riski erityinen

Jo hinnoitteluperusteiden muutokset voivat tyrmätä haaveilevat tavoitehinnat – vaikka yhtiöllä aivan hyvin menisi. Näin tapahtuukin aina rauhattomuuden ja suhteidentajunkin levitessä jokseenkin säännöllisesti markkinoille.

Tavoitehintoja levitellessä ei kyllä mainosteta, että kyseessä on vain ennuste, johon vaikuttavat monet tekijät. Kuten korkotason muutokset, poliittiset myllerrykset, sijoittajien suuntautuminen uusille hittisektoreille…

Moni sijoittaja ei tajua tavoitehintojen riskiä. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI

Erityisen vaarallisia tavoitehinnat ovat juuri kalliissa kasvuosakkeissa, jotka lupaavat oikotietä rikkauteen.

Kasvuyhtiöiden hinnoittelu on sijoittamisen lajeista vaikeimpia ja siksi virhealttiimpia. Tavoitehinnat eivät sitä kerro. Kokematon sijoittaja ei sitä tiedä.

Piensijoittaja joka tapauksessa myöhässä

Tavoitehintojen mielekkyyttä varsinkin piensijoittajan kannalta heikentää sekin tosiasia, että laajasti seurattujen analyysitalojen arvioiden muutokset vaikuttavat hetkessä osakkeen kurssiin.

Jos tavoitehinta nousee tai laskee oleellisesti, osakekurssi ottaa kyytiä samaan suuntaan. Osuneeksikin paljastuva arvio menettää siten useimpien kannalta käyttökelpoisuutensa, koska suuri raha ehtii reagoida aina ensin.

Tätä piensijoittajat tuskailevat säännöllisesti. Aivan syystä.

Analyysitaloa ei toki voi syyllistää, jos sitä kuunnellaan herkällä korvalla. Mutta piensijoittaja joutuu ravaamaan myöhässä molempiin suuntiin, vaikka hän seuraisi sinänsä pätevää vihjaajaa.

En aseta tavoitehintoja

Markkinoiden liikkeitä voi tiettyyn mittaan lukea. Osakkeen ostokelpoisuuden määrittely hinnan perusteella on oleellista.

Markkinoiden lukeminen on yksi asia, osakekurssien pitkän aikavälin povaaminen toinen. Tavoitehinnat edustavat arvailua.

Osakkeen osta-suosituksen määrittelyssäkin on toki epävarmuutensa, mutta se nojaa selkeisiin reaaliaikaisiin faktoihin. Jos yhtiö on fundamentaalisesti aliarvostettu ja teknisesti ylimyyty, paikka passaa.

Arvion pitäessä luotettavien yhtiöiden osakekurssi kyllä aikanaan toipuu ylemmäs ilman isoja yllätyksiä. Ja osinkoyhtiöt lappavat tilille osinkoa, teki kurssi sitä tai tätä.

Hyvä yhtiö oikeaan aikaan ostettuna tarkoittaa hyvää sijoitusta, mutta sen realisoitumisen aikajännettä ei kannata asettaa etukäteen. Tavoitehinnat ovat pääosin illuusioiden myymistä.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

2 thoughts on “Tavoitehinta on oopiumia piensijoittajalle

  1. ”Tavoitehinta näyttää arvonmääritykseltä, muttei sitä ole. Se on valistunut arvaus osakekurssin kehityksestä aikavälillä X”
    Hyvin sanottu.

    Minä käytän työssäni seuraavia määritelmiä:
    – Yhtiön pörssihinta eli pörssiarvo: Yhtiön tämän päivän hinta pörssissä
    – Yhtiön arvo: Yhtiön arvo saadaan summaamalla tulevat arvioidut voitot diskontattuna tähän päivään. Tätä kutsutaan arvonmääritykseksi.
    – Yhtiön tavoitehinta: Jonkun analyytikon arvaus siitä mikä on osakekurssi yhden vuoden (tms. ajan) kuluttua. (Sama määritelmä kuin Heikillä)

    Uskoisin että nämä määritelmät ovat lähellä taloustieteen yleisimmin käyttämiä termejä pörssiarvolle ja yhtiön arvonmäärityksellä saadulle arvolle.

    Suomalaisilla sijoittajilla on mielestäni näistä termeistä aika hatara käsitys. Syynä voi olla se että netistä löytyy näille termeille kolme varsin kehnoa ja utuista suomenkielistä määritelmää:
    Inderes: https://www.inderes.fi/questions-and-answers/tavoitehinnan-ja-suosituksen-tulkinta
    Morningstar: https://www.morningstar.fi/fi/news/150406/miten-k%C3%A4yp%C3%A4-arvo-ja-tavoitehinta-eroavat.aspx
    Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonm%C3%A4%C3%A4ritys

    Ja kun termit ovat epäselviä niin keskustelu on myös sen mukaista. Sanot että tavoitehinnat ovat ooppiumia sijoittajille. Hyvin sanottu.

Vastaa

Related Posts