Useimmat vähääkään osakekauppaa käyneet tuntevat perinteiset toimeksiannon tyypit:

Market (markkinahinta): Myydään/Ostetaan haluttu määrä osakkeita mihin tahansa hintaan. Tämä toimeksianto-tyyppi sopii oikeastaan vain hyvin likviideilla markkinoilla – tavaraa on taatusti tarjolla kutakuinkin halutuun hintaan, eikä mitään veret pysäyttäviä muutoksia ole odotettavissa.

Jos taas markkina on epälikvidi tätä tyyppiä ei pidä käyttää. Tarjoustasoja saattaa olla hyvinkin kaukana viimeisestä toteutuneesta kauppahinnasta. Esimerkiksi Tallinnan pörsissä saa todella pitää varansa. Jopa piensijoittajan kauppa saatta heilauttaa kursseja melkosesti.

Limit (limiitti): Ostetaan tai myydään tiettyyn rajahintaan asti. Tavaomaisin toimeksianto. Limiittitoimeksianto esimerkiksi ostettaessa 1€ limiitillä toteutuu jos on myyntitarjouksia 1€ hinnalla tai alle. Tällä tyypillä myös osa toimeksiannosta voi toteutua.

Yksi tyypillinen virhe tällä toimeksiantotyypillä on että asettaa liiuan tiukan limiitin miettimättä mitä osakkeesta on valmis maksamaan. Tämä on erikoisen tyypillistä jos käytettävissä on vain viivästetyt kurssit. Limiitti tulee laitettua esim. putkella näkyvään myyntikurssiin. Sillä välin kurssi on ehtinyt nousta tai osa tarjotusta määrästä on jo myyty. Silloin kauppa jää toteutumatta tai saa ostetuksi vain pienen määrän aiotusta osakemäärästä. Eli saa muutaman osakkeen , mutta kylllä täydet välityspalkkiot.

Eli: Aseta limiitti hieman yli putkella näkyvää myyntikurssia (jos olet ostamassa), hintaan jonka olet oiekasti vielä valmis maksamaan. Piensijoittajan ei tässä yleensä kannatta nuukailla – se tulee vielä kalliimmaksi.

Tämä lisäksi on useilla välittäjillä myös muita "kehittyneempiä" toimeksiantotyyppejä

Stop order: Myyntitapauksessa toimeksianto aktivoituu jos toteutuu kauppoja stop tasolla tai alemmalla. Silloin annetaan osakkeille automaattinen myyntitoimeksianto. Tätä käytetään  mm. riskin rajoittamiseen: Jos osakkeen kurssi lähee kaakkoon se myydään automaattisesti ennen kuin tappio on tullut liian isoksi. Usien näitä käytetään mysö erilaisten tapahtimien yhteydessä , esim. osavuosikatsaus.

Vaarana on että stop-taso tulee asetettua liian lähellä markkinakurssia, jolloin normaali kurssin volatiliteetti laukaisee myynnin ennemmin tai myöhemmin vaikka mitään erikoista ei tapahdukaan. Stop-ordereitä pidetään myös yhtenä syynä miksi kurssi saattaa romahtaa esim. osavuosikatsauksen jälkeen. Kun tapahtuu pieni laskuheilahdus ensimmäset stop-toimeksiannot laukeavat ja lisäävät myyntipainetta, jolloin kurssi laskee entisestään ja laukaisee seuraavat alemmalla tasolla olevat stopit jne.

Arvosijoittaja näitä harvoi tarvitsee. Hänelle kurssin lasku on tilaisuus lisäostoihin edulliseen hintaan.

Stop if offered:  Kuten stop, mutta laukaisijana toimii myyntitapauksessa ylin ostotarjoustaso (ei toteutunut kauppa). Tällä voi olla merkitystä erikoisesti vähemmän likvidillä markkinalla.

Trailing stop: Kuten stop, mutta liikkuvalla laukaisutasolla. Jos osakkeen kurssi nousee jatkuvasti nousee laukaisutaso perässä. Kun kurssi sitten kääntyy laskuun ja ohittaa ylösliukuneen laukaisutason osakkeet myydään. Käytännössä toimeksiannossa asetetaan erotus osakkeen hintaan (distance to market), ja lisäksi miten iso kurssin nousu nostaa laukaisutasoa. Oletetaan että olet päättänyt myydä osakkeen kurssin on esim. 15€. Asetat erotukseksi 0.15€ ja stepiksi 0.05€. Silloin stop-taso on alussa 14.85€. Kun osakkeen kurssi nousee yli 15.05€ nousee stop-taso myös 0.05€ tasolle 14.9€.

Iloa riittä kunnes osake kääntyy laskuun. Oletetaan että korkein toteutuntu kauppa on 16€. Stop-taso on silloin 15.85€. Kun kurssi sitten kääntyy laskuun ja alittaa 15.85€ tason myyntitoimeksianto aktivoituu ja myyt osakkeesi 0.85€ kalliimmalla kuin

Tämä on erittäin hyvä toimeksiantotyyppi jos olet päättänyt myydä osakkeen, mutta kurssi näyttää olevan tukevassa nousussa. Miksi jättää rahaa pöydälle? Odotetaan siis rauhassa kurssin noustessa, mutta kun ensimmäinen merkittävä alaspäin heilahdus tapahtuu, niin myydään pois.

Tässäkin liika ahneus on huonoa – jos asetat laukaisutason etäisyyden markkinakurssiin liian pieneksi (eli et ole valmis riskeeraamaan mitään saavutetusta kurssitasosta), pieni normaalikin lasku – markkinan kohinaa – laukaisee tuotapikaa myynnin. Silloin teet huonomman kaupan kuin jos olisit myynyt heti.

Pääasiassa nämä toimeksiantotyypit ovat teknistä analyysiä harrastavien päiväkaupiaiden työkaluja. Myös perussijoittajalle tulee kuitenkin eteen tapauksia joissa näitä kannattaa hyödyntää, varsinkin jos tekee kauppaa myös pikkutunneilla auki olevilla Aasian pörsseillä, tai muuten vain ei jouda koko ajan seuraamaan kurssien kehitystä.