Tunteita ja tuottoja
Kirjoitusvuorossa Petre Pomell
”Sijoittajan suurin ongelma ja pahin vihollinen löytyy peiliin katsomalla”
Benjamin Graham 1934
Sijoittajat eivät ole vain matemaattisia laskukoneita, jotka diskonttaavat tulevaisuuden tuotto-odotuksia optimaalisesti. Markkinafiilis ja sijoittajan omat tunteet vaikuttavat suoraan tuottoihin.
Warren Buffetin oppi-isä Benjamin Graham vertasi osakemarkkinoita maaniseen Mr. Marketiin, joka päivästä riippuen tarjosi samojen yhtiöiden osakkeita eri hinnoilla. Masentuneena Mr.Market laputti tuhdit alennukset osakkeisiin. Grahamin mukaan ainoa varma asia on, että Mr. Market tulee koputtamaan ovellesi jokaisena arkipäivänä. Sijoittajan päätettäväksi jää, milloin hän hyväksyy Mr. Marketin tarjouksen haluamastaan osakkeesta.
Sijoitustutkimuksen behavioristinen koulukunta on jo pitkään avannut tunteiden vaikutusta sijoitusmenestykseen. Suuren amerikkalaisen sijoitusyhtiön Vanguard Groupin sivuilta sijoittaja voi tutkia, miten tunteet ovat vaikuttaneet sijoitusmenetykseen rahallisesti. Esimerkki valaisee asiaa.
Sijoittajilla A, B ja C on kullakin käytössään 10000 dollaria. Sijoitusaika on 1.1.1988 – 31.12.2011 S&P 500-indeksiä seuraten.
Henkilö A:n riskinsietokyky on matala, mutta hän haluaa silti olla oikeaan aikaan sijoitusmarkkinoilla. Sijoitussuunnitelman puute yhdistettynä liian korkeaan salkkuriskiin aiheuttaa A:llä seuraavat liikkeet: Hän vetäytyy markkinoilla aina, kun markkinaindeksiä seuraava salkku on tippunut 25 prosenttia. A palasi säännönmukaisesti takaisin, kun markkinat olivat jo nousseet 15 prosenttia pohjalukemistaan. Lopputuloksena 24 vuoden ajalta A:n 10000 dollaria oli kasvanut 44400 dollariin. Indeksiä puhtaasti seuraava 10000 taalaa kasvoi yli 85000 dollariin.
Henkilö B seurasi tarkasti mediaa ja poistui aina kun oman salkun arvo puolittui. Takaisin markkinoille B lähti täysillä aina kun markkinat olivat jo nousseet 20 prosenttia. Historian valossa B:n strategia toimi välttävästi aina finanssikriisiin asti, sillä hän pysyi indeksituoton mukana juuri ja juuri. Viimeisinä vuosina strategia ei enää toiminut ja 10000 taalaa kasvoi noin 70000 taalaksi.
Henkilö C :llä sijoituskartta oli raapustettuna paperille ja hän pysyi koko ajan markkinoilla. Lopputuloksena hän tietysti saavutti 85000 dollarin indeksituoton minimaalisten kulujen jälkeen vähennettynä. Ajanjaksoja muuttelemalla sijoittaja pääsee tietysti erilaisiin lopputuloksiin henkilöiden A ja B osalta.
Pääset kokeilemaan Vanguardin konetta täältä:
https://personal.vanguard.com/us/insights/investingtruths/investing-truth-about-emotion
Tehokkailla ja puhkianalysoiduilla Amerikan suuryritysten markkinoilla Vanguardin esimerkki toimii hyvin.
Eräs menestyvän sijoittajan tunnusmerkki onkin kyky lukea markkinoiden tunnelmia ja toisaalta tutkia omia tunteitaan ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta. Voin lämpimästi suositella kokeneiden sijoittajien noudattamaa ”cool off-period”-ajattelua. Keskeistä ajattelussa on, ettei mikään sijoitusidea johda toimenpiteisiin samana päivänä. Jos idea on hyvä, se on toimiva seuraavanakin päivänä. Yön yli nukkuminen auttaa erottamaan jyvät akanoista.
Tämä oli viimeinen kirjoitukseni Norvestian blogiin. Tekstien merkityksellisyys ja vaikuttavuus syntyy vain vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa. Lukija on täydellinen itsevaltias oman ajankäyttönsä suhteen. Siksi kiitän antamastanne ajasta ja kumarran teille syvään, arvon lukijat.
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Kirjoittaminen
Suomessa ei ole koskaan tarpeeksi talous- ja eritoten sijoitusalan kirjoittajia. Olisi kiva jos jatkaisit kirjoittelua, mutta jos et, niin hyvää jatkoa.
Onko A:ta ja B:tä olemassa?
Sijoittaja A:n ymmärrän joten kuten. Meillä on toki taipumusta karttaa tappioita ja toivoa aina vain, että pian se kääntyy, ehkä jo huomenna. Sijoittaja A elää omissa toiveissaan, eikä faktoissa. Sen verran on hänestä sanottava, että jos hän todella "haluaa olla oikeaan aikaan markkinoilla", niin hänen luulisi ottavan edes jotain tietoa siitä, onko hän juuri nyt oikeaan aikaan markkinoilla. Miten hän perustelee itselleen "oikeaan aikaan markkinoilla olemisen" osakekurssien laskiessa ja talousdatan virran jatkavan synkkenemistään? Kovin suurta halua oikeaan ajoitukseen ei lopulta näytä olevan.
Holderi C on myös olemassa ja vanhemman sukupolven edustajat istunevat tähän ryhmään. Sen sijaan B:tä on vaikea ympäristöstään löytää. Hänhän on se tarkasti talousmediaa seuraava, ryhmän aktiivisin ja opetusta eniten saava sijoittaja. Miksi ihmeessä hän poistuisi markkinoilta vasta sitten, kun osakesalkun arvo on puolittunut? Kyllä talouslehtiä seuraava saa kohoavasta markkinariskistä tietoa jo hyvissä ajoin ja alkeellisimmatkin TA-menetelmät antaisivat samansuuntaista osakepainon vähentämiskehotuksia. Pelkästään liukuvilla keskiarvoilla voidaan torjua tuollainen -50%:n salkkuromahdus.
Kättökelpoinen linkki
Kiitos blogista! Hyvää jatkoa.