Valtio on ottanut kantaakseen liikaa yritysten liiketoimintariskiä

Valtiovarainministeriö kiinnittää riskikatsauksessaan huomiota siihen, että Suomen Valtion antamien takausten vastuut ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa ja ne ovat nyt Euroopan ja maailman korkeinta luokkaa (23%/BKT).

Valtio ottaa kantaakseen yksityisten yritysten liiketoimintavastuita

Kasvu johtuu suurimmalta osin siitä että valtio on luottolaitos Finnveran kautta ottanut eneneväsäässä määrin kantaakseen yksityisten yritysten riskejä takaamalla valittujen yritysten ja projektien luottoja.

Toinen merkittävä tekijä on ollut Euroopan Rahoitusvakausvälineen (ERVV) luominen jonka yhteydessä Suomi on muiden Euroalueen maiden ohella joutunut osaltaan vastuuseen kriisiin joutuneiden maiden vakaudesta. ERVV vastuut ovat nyt supistumassa.

Vastuumme ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Vaikka eri valtioiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa muun muassa erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, nähdään kuitenkin Eurostatin keräämästä aineistosta, että Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat.

 

Suomen valtiontalouden kantokyky on merkittävästi heikentynyt talouskriisin seurauksena. Edellytykset kohdata uusia taloudellisia häiriöitä ovat nyt ratkaisevasti aikaisempaa heikommat. Valtion yhä kasvavien vastuiden jopa osittaisesta laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aikaansaada merkittävän rasituksen kansantaloudelle. Vallitsevassa epävakaassa tilanteessa korostuu valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeys.

 

Takaukset luovat vastuita, jotka voivat realisoitua pahimmalla hetkellä

 

Valtion vastuut, velan ja eläkevastuiden ohella, muodostuvat lähinnä takauksista. Niiden nimellismäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen – käytännössä valtion takaamien asuntolainojen – takaukset. Tämä kotimainen takauskanta kasvoi vuoden 2015 aikana miljardia euroa. Vuodesta 2009 kasvua on noin 20 miljardia euroa.

Julkisen talouden toimintaan liittyvät riskit ovat yleensä tavalla tai toisella sidoksissa yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa julkisen talouden asema voi heikentyä samanaikaisesti usean eri tekijän vaikutuksesta. Makrokehitykseen, julkiseen velkaan, julkisen sektorin omistuksiin, myönnettyihin vientitakuisiin ja julkisen vallan muihin vastuisiin liittyvät riskit ovat keskenään korreloituneita.

Valtion taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ennakoimattomalla tavalla valtiontalouteen. Valtion taloudelliset vastuut – ja siten myös riskit – voivat muodostua hajautetusti valtion, muun julkisen talouden, yksityissektorin tai rahoitusmarkkinoiden piirissä. Riskien lähteiden kartoittamisessa on siten tarpeellista omaksua varsin laaja näkökulma, vaikka kaikkia valtion kohtaamia taloudellisia riskejä ei olekaan mahdollista tunnistaa.

Valtiovarainministeriö julkaisee vuosittain katsauksen valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin. Tämän julkaisun tiedot ulottuvat vuoden 2015 loppuun. Raporttiin sisältyy nyt ensimmäistä kertaa valtion talousarviotalouden, liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen osalta kokonaislaskelmat (tuotto- ja kululaskelma sekä tase). 

Lisää tietoa: Katsaus valtion taloudellisiin riskeihin

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee