One thought on “Vastaiskuun, turvemattoset!”

  1. Tekniikka ratkoo

     Moni on huolissaan ydinjätteiden vaikutuksista pitkän ajan, jopa tuhansien vuosien kuluessa. Kuulin perjantaina Ylen lähetyksessä jossain keskustelussa mielenkiintoisen vertauksen tästä huolesta. Miten olisivat neanderdalin ihmiset kymmenentuhatta vuotta sitten osanneet huomioida meidän tarpeemme toiminnassaan, kun ajoivat mammutteja ja villasarvikuonoja takaa silloisen Euroopan tundralla. Luultavasti tekninen kehitys ei pysähdy tähän, vaan jatkuu edelleen. Olemme pystyneet ennakoimaan tulevaa hyvin heikosti vain kymmenien vuosien tähtäimellä, miten sitten tuhansien vuosien päähän. Saattaa jopa käydä, että nykyiset jätteet ovat tulevaisuuden haluttuja niukkoja raaka-aineita.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee