Vielä Kreikasta ja meistä

Kreikan kiristyspolitiikan ajamisella on ajamisensa ja syynsä. Ideologistieteellinen pohja perustunee lähinnä 1970-luvun stagflaatiokauteen. Tässä pelätään, että rahaelvytys luo taloudellisesti pysähtyneen maailman jossa on kuitenkin inflaatiotakin haittana. Tämän kiristyspolitiikan kannattajat eivät pidä kysyntää ongelmana vaan tarjontaa ja lähinnä työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Kun säästetään budjetit tasapainoon ja ihmisillä ei ole yhteiskunnan turvaverkkoja he hakeutuvat sillä hinnalla töihin kuin heidän työmarkkina-arvonsa on.  Kysynnällä ei voida rajata suhdannevaihteluja vaan sillä mennään ojasta allikkoon. Voidaanhan me kuitenkin tehdä samanlainen palkanalennusprojekti myös verotuksella. Nostetaan tuloveroa ja palautetaan se kokonaan työnantajille. Tämä ei kuulemma käy ja on merkki, että ei tuohon oikein usko tuon kannattajatkaan. Korkea verotus kuulemma poistaa kannustimet, mutta miksi sitten voidaan osoittaa, että korkea veroprosentti korreloi ylitöiden kanssa? Mitä enemmän tienaat bruttona, niin sitä pidempää työpäivää teet.

Velkoihin suhtautuminen muuttui varsinkin IMF:n ja Maailmanpankin toteuttaman köyhien korkeasti velkaantuneiden maiden (  Debt Relief Under the Heavily Indebted Poor Countries  ) velkaohjelman hyvien tuloksien johdosta.  Tämän johdosta Afrikan monet köyhät maat ovat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvavia talouksia. 

Kreikassa kun on harrastettu sisäistä devalvaatiot jo varsin paljon pitäisi alkaa vienti kukoistamaan. Mutta ei se ala. Kreikan vientiyritykset ovat pieniä ja liki puolet viennistä tulee pienemmistä kuin 50 hengen yrityksistä. Ja eipä keskisuurilla yrityksilläkään mene kovin hyvin. Euroopan komissio arvioi, että vuosina 2008-2014 keskisuurten yrityksien määrä putosi yli kolmanneksella. Suuruuden ekonomia ei pääse jyräämään.  Ja kreikan pienestä taloudesta viennin osuus on neljännes joten paljon pitää viennin kasvaa mikäli tavoitellaan vaikka 5% kansantuotteen kasvua. Turismi on ollut se ainoa ala missä on ollut positiivisia merkkejä, mutta nekään eivät ole kauhean vahvoja ja ne nopeasti vaikka jonkun terroristi tai luottokorttiongelmien jälkeen kadota tai vaikka saksalaisten katoamisen vuoksi. Saksalaiset ovat olleet brittien jälkeen suurin Kreikan turismivieraiden lähde. Toisaalta jos Turkissa tapahtuu enemmän ongelmia, niin Kreikka saattaa olla tuon pelin voittaja. Vuonna 2013 turismi ja matkailu tuottivat Kreikan  kansantuotteesta yli 16%. Eläkeläiset eivät kauheasti ole Kreikasta uskaltaneet ostaa kiinteistöjä, koska kiinteistöveroa on liian helppo korottaa. Toinen ongelma on, että älykkäimmät ihmiset muuttavat Kreikasta pois. Tässä sisäisessä devalvaatiossa on vähintään yksi vähän puhuttu ongelma. Se rapauttaa varsin nopeasti luottamuksen instituutioihin, kun ne toimivat säästöjen jälkeen huonommin ja epäloogisemmin.  Kreikassa on myös iso aivovuoto. Sehän on tuottanut varsin paljon lahjakkaita tiedemiehiä ja insinöörejä jotka kaikki työskentelevät ulkomailla. Maa joka ei kehitä eikä tutki mitään ajaa tuohon työhön kykenevät ihmiset pois maasta. Toivoa sopii ettei Suomessa käy samoin.  Suomessa maastamuutto on nyt kovimmillaan sitten vuoden 1981. Tosin onneksi tänne muuttaa vielä enemmän ihmisiä.

Mutta se Kreikasta ja totean vain, että tuon paketin kanssa taitaa käydä kuten ounastelin, että Kreikka pidetään Eurossa kunnes Merkel vaihtaa hommia.

 

Tulipa mieleen, että vuonna 1980 Yhdysvaltojen korkein marginaalituloprosentti oli 70 ja nyt se on 35. Ja onko talouskasvun esteenä korkea marginaalivero? Tässä kuvio milloin talous on kasvanut paljon ja mikä silloin on ollut korkein marginaaliveroprosentti:

Tästä näemme, että korkeitten tuloluokkien korkea marginaaliprosentti ei ole estänyt korkeaa talouskasvua, vaan lähinnä päinvastoin. Yhteiskunnallinen ajattelu on heittämässä häränpyllyä ja keynes ilmeisesti kaivetaan taas haudasta. Tämä dokumentti antaa ainakin ymmärtää.

Vaikka kaikenlaista on, niin suurin riski on Kiinassa tai Aasiassa. Euroopassa suurin ongelma on kasvun puute. Eurooppa olisi tienannut joka vuosi kreikan verran lisää, jos se olisi saanut 2% kansantuotteen kasvun. Nyt EU:n talous on kasvanut vuodesta 2009-2014 vain 0,15% kun maltillisella 2% vuosittaisella kasvulla olisimme yli 12% vauraampia. Me olemme takertuneet heikkoon kasvuun ja sen yksi syy on ollut pikkupolitikointi mikä on kiinnittänyt huomiomme täysin epäolennaiseen. Ei kukaan rehellinen ihminen voi väittää tuloksien perusteella, että EU olisi tehnyt onnistunutta politiikkaa.

 

3 thoughts on “Vielä Kreikasta ja meistä

  1. Palkka ja omaisuustulojen erilaisen verokohtelu voisi oikaista

    Ottamatta kantaa tuohon marginaaliveroasteeseen, olen Suomen osalta ollut huolissani muiden muassa palkka ja omaisuustulojen erilaisesta verokohtelusta, joka johtaa erilaisiin kikkailuihin yms…..

    Palkka ja omaisuustulojen veroaste on keskimäärin samaa suuruusluokkaa kun otetaan huomioon yritysverotus ja kaikki muut erät, mutta niiden laskenta ja kohtelu on hyvin erilaista ja riippuu tulotasosta ja henkilön tilanteesta. Tämä erilainen laskentatapa johtaa kikkailuihin, joilla omaisuustuloja ohjataan, tilanteesta riippuen palkkatuloiksi ja päinvastoin. Samanlainen yksinkertainen kohtelu olisi parempi. 

    Tässä yksi monista huolistani näin kesäsellä  cheeky

    Kai

  2. Syy- ja seuraussuhteista

    Monet asiat ovat aika pitkävaikutteisia. Esimerkiksi, Kreikan GDP kasvoi euroon liittymisen jälkeen niin hysteerisesti, ettei sitä kasvua ole vieläkään syöty. Velalla rakennetun talouskasvun krapula iskenee tyypillisesti 10-15 vuoden päästä. Tämä rimmaa myös sen kanssa, että tuonmittaisia suunnilleen taitavat valtiolainojen juoksuajat olla.

    Sama varaus lienee paikallaa tuohon veroprosentti-GDP vertailuun. Tottahan, esim. Suomen valtio saisi puhdasta lisätuloa nostamalla (nyt jälkikäteen) jollain hätätilalailla vuoden 2014 ansiotuloveroprosentin vaikka 75%:iin (suurista tuloista). Viimevuoden tuloja ei kansa enää pysty piilottamaan vaikka prosentti olisi mitä. Kauanko kestäisi, että tälläinen temppu iskisi näpeille ja millätavalla? Veikkaan, että tässäkin on krapula-aika melko pitkä ja siksi nämä temput ovat hankalia. Krapulaa kärsivät eri päättäjät kuin jotka sen aiheuttavat. Ranskan 75% vero suurista tuloista oli mielenkiintoinen: sillä saatiin viimeisinä vuosina vuositasolla parisensataa miljoonaa per annum ylimääräistä valtion kassaan. Toiset väittivät, että siitä tuli kymmenien miljardien tappiot muuta kautta. Mene ja tiedä mikä on totuus, mutta ihmetyttää kuitenkin, että millä logiikalla Hollande siitä luopui. Presidentinvaalien aikaan tämä nimenomainen yksityiskohta oli erittäin paljon esillä ja siitä päätellen äänestäjille olennainen asia.

    1. Vero<>BKT

      Sitä yritän tekstissäni lähinnä sanoa, että ei ole mitenkään selkeää näyttöä asiasta, että Suomen tai jopa korkeampi marginaaliveroprosentti laskisi kansantuotteen kasvua. Suomessakin on laskettu valtion progressiivisia työtuloveroja jo 20 vuotta, mutta kasvua emme vaan saa aikaan:

      http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/uutisarkisto/vaitokset/2011/01_11_turkkila.html

      Piksunkin taustalla on monia entisiä Nokialaisia. Väitän, tai ainakin luulen, että vuosituhannen vaihteessa nokialaisiet eivät olisi tehneet yhtään enempää töitä mikäli veroprosentti olisi ollut matalampi. Mielenkiintoinen kannustava työympäristö motivoi tekemään paljon työtä, se on näkemykseni.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com